Lake Tahoe

Vitsi mikä paikka tämä Lake Tahoe on!

Huvittavaa, että ollaan vajaa kaksi vuotta asuttu hoodeilla, ja vasta nyt "kalkkiviivoilla" päästiin tänne! Lake Tahoe sijaitsee vain vajaan neljän tunnin ajomatkan päästä San Josesta, joten tänne voisi hyvin viikonlopuksikin tulla. Mutta onneksi edes nyt tulimme! Lake Tahoe on reissumme ensimmäinen etappi, ja vietämme täällä kolme yötä.

Tahoe-järvi on Amerikan toiseksi syvin järvi. Puolet järvestä sijaitsee Kalifornian puolella, puolet Nevadan puolella. Rantaviiva on 72 mailia pitkä. Järven pohjoisranta on varakkaiden suosimaa aluetta, länsiranta luonnonpuistoja ja biitsejä, itäranta koskematonta ja eteläranta se turistimesta kasinoineen. Eli jokaiselle jotakin. Yhteistä on kuitenkin se, että Tahoelle tullaan viettämään vapaa-aikaa ympäri vuoden ulkoiluaktiviteettien muodossa.

Tahoe-järven alueesta saa aikamoiset Suomi-vibat. Ensimmäisenä iltana pysähdyimme länsirannan näköalapaikalle nimeltä Inspiration Point ja maisemat oli kuin järvi-Suomessa!

Tervetuloa Suomeen! Eiku...

Tuo vaalea vastarannalla näyttää lumelta, mutta on graniittia

Eikä ne Suomi-vibat siihen loppuneet. Olimme yötä mökissä, ja viimeistään siellä fiilis oli kuin kesämökillä suomalaisittain, vain hyttyset puuttuivat, haha. Aamulla kun unenpöpperössä menin vessaan mietin miksi kyltit vessassa on englanniksi...

Me kiersimme parin päivän aikana järven ympäriltä itseämme kiinnostavimmat kohteet. Ajoimme myös koko järven ympäri, eli kävimme katsomassa myös Nevadan puolelta mestat. Meidän suosikeiksi nousi tämä länsipuoli, missä myös majotuimme.

Desolation Wilderness

Tässä länsipuolella järveä sijaitsevat Emerald Bay ja D.L. Bliss -nimiset state parkit. Emerald Bayssä sijaitsee Vikingsholm, skandinaavistyylinen kartano, jonka miljonääri kalifornialaisleski rakensi (mieheltään perimillään rahoilla) vuonna 1928. Kartano on rakennettu täysin paikallisista materiaaleista, paitsi ikkunalasit, jotka oli tuotu Ruotsista asti. Sisustustavarat oli skandinaavista alkuperää, oli siellä jopa yksi tuoli Suomesta. Tuonne Vikingsholmiin pääsee sisään vain opastetulle kierrokselle joka maksaa kympin. Meidän mielestä se oli kuitenkin sen arvoinen, mielenkiintoinen paikka. Vaikka täytyy tunnustaa, että itselle skandinaavisesta tyylistä tulee mieleen vain Ikea, haha!

Vikingsholm Emerland Bayssä

Vikingsholmista sisältä. Tuo keskellä oleva tuoli on Suomesta

Tuolla Emerald Bayssä on myös biitsi sekä eri haikkireittejä. Alas rannalle kävelee mailin matkan suht jyrkkää mäkeä. Tahoen vesi on tosi kylmää (kyltin mukaan extremely cold), joten uijia ei paljon näy, pikemminkin porukka hengaa biitseillä. Me kävimme tuolla Emeraldissa Vikingsholmin lisäksi katsomassa Eagle Falls -nimiset vesiputoukset. Tänä vuonna Tahoella lumitilanne on ollut huono, joten nuokaan putoukset eivät olleet kovin runsaat. Tuolta Eagle Fallseilta pääsee Desolation Wildernessiin. Tuo on erämaa-alue noilla graniittikukkuloilla (jotka näyttää kaukaa ihan lumelta). Alue on ilmeisesti todella upea, huipulla on mm. alppijärviä, mutta me emme tällä kertaa sinne lähteneet, koska säästämme jalkojamme loppuviikon Half Domen haikkia varten. Alueelle menemiseen tarvitsee myös luvan.

Ylemmät Eagle Fallsit

Alemmat Eagle Fallsit

Biitsejä on ympäri järveä. Yksi todella hyvä biitsi löytyi Nevadan puolelta, nimeltään Sand Harbor. Siellä porukka näytti jopa uivan, joten vesi oli ilmeisesti sitten suojaisen paikan takia vähän lämpimämpää. Järven länsipuolelta paras biitsi löytyi D.L.Bliss State Parkista. Puiston aivan pohjoispäässä sijaitsee Lester Beach sekä Calawee Cove Beach. Tuolla vesi tuntui olevan erityisen turkoosia. Jos meillä olisi ollut uikkarit mukana, tuolla olisi voinut harkita jopa uimista, vaikka vesi tosiaan tuollakin oli ihan tosi kylmää.

Lester Beachin superkirkas vesi

Tuolla D.L.Blississä oli myös yksi aivan mahtava haikkireitti, jonka pystyi tekemään vajaan parin mailin lyhytversiona, kuten me teimme. Rubicon Trail lähtee em. biitseiltä ja menee rannan myötäisesti aina viereiseen Emerald State Parkiin asti. Me teimme tosiaan tästä vain miniversion vanhalle majakalle asti, josta tulimme takaisin Lighthouse Trailiä pitkin.

Rubicon Trailin näkymiä

Rubicon Trail 

Tuolla D.L.Blississä kävimme myös puiston luoteispäässä katsomassa Balancing Rock -nimisen kiven. Kivi oli ihan superhauskan näköinen, näytti uinuvalta oliolta. Yhdeltä kulmalta katsottuna näytti minusta ihan dinosauruksen päältä. Tuo kivi pysyy ihan järjenvastaisesti tuon toisen kiven päällä, näyttää ihan siltä että sen kuuluisi pudota. Halkeamatkin ovat jo siinä pisteessä, että enpä ihmettelisi, jos tuo tuosta joku päivä tippuisi pois. Kauhulla katsottiin, kun jotkut hullut turistilapset kiipesivät tuohon koloon makamaan...

Uinuva olio..

Vai dinosauruksen pää?

Aikamoiset halkeamat kivien välillä...

Kävimme myös muualla Lake Tahoella, mutta eiköhän siinä tullut tärkeimmät.

Yhden käytännön vinkin voimme kuitenkin antaa. Noissa luonnonpuistoissa ym. nähtävyyksillä on todella rajoitetusti parkkipaikkoja. Kannattaa siis olla ajoissa liikenteessä, jotta ei joudu parkkeeraamaan kielletyille paikoille tienvarteen. Ja aikaisin siis tässä tapauksessa tarkoittaa noin kello kymmenen maissa, sen myöhemmin jos saapuu paikalle joutuu meidän kokemuksen mukaan jonottamaan parkkipaikkoja. Tälleen kesäaikaan täällä tuntuu olevan hiljaista ja monet ravintolat pitävät ovensa kokonaan kiinni. Joten tämä taitaa olla enemmän talvimesta. Mutta me ainakin viihdyimme ihan superhyvin!

Kannattaa käydä ihailemassa Tahoen maisemia myös auringonlaskun aikaan!

Huomenna auton nokka kohti Yosemiteä, jeejee!