maanantai 2. joulukuuta 2013

Los Angelesissa kiitospäivän vietossa

Viime viikolla täällä vietettiin Thanksgivingiä, joka tarkoitti siis neljän päivän lomaa. Jenkeillä on suhteellisen vähän näitä kansallisia vapaapäiviä, joten tämä pitkä vapaa on ehkäpä jopa jouluakin suurempi juttu täällä. Varsinainen kiitospäivä oli torstaina, ja silloin amerikkalaiset perinteisesti syövät kiitospäivän aterian, katsovat urheilua telkkarista ja viettävät laatuaikaa kotonaan perheensä kanssa. Perjantai on ns. Black Friday, myös vapaapäivä, jonka jenkit viettävät shoppailemalla, koska silloin (ja ylipäänsä aina pyhän jälkeen) on isot alennusmyynnit. Kalifornian lomalainsäädäntö mahdollistaa sen, että vuosilomapäiviä voi jemmata (kai aika loputtomasti), ja moni jenkki ottaakin koko viikon vapaaksi ja lähtee lomalle. Pelkästään kiitospäiväviikonloppuna viime vuonna yli 43 miljoonaa ihmistä matkusti jonnekin, autolla tai lentokoneella.

Ruuhkaa oli siis tiedossa valtateillä, mutta siitä huolimatta varasimme kiitospäivän viikonlopulle kaksi yötä hotellista Los Angelesin läheltä Glendalesta sekä liput Universal Studiosin teemapuistoon. Koska kiitospäivän aatto on vilkkain matkustuspäivä, päätimme lähteä matkaan vasta kiitospäivän aamuna. Takaisin päätimme tulla jo lauantaina, sillä halusimme välttää sunnuntain paluuliikenneruuhkat. Päätös osoittautui oikeaksi, sillä saimme ajella ihan rauhassa ruuhkitta, ja n. 600 km:n matka taittui yhdellä pysähdyksellä kuuteen tuntiin. Kolme suosituinta reittivaihtoehtoa Piilaaksosta Los Angelesiin ovat moottoritiet 5, 101 ja 1. Näissä suurin ero on matkan kestossa; 5-tietä matka taittuu jopa viiteen tuntiin, kun taas 1-tietä saa körötellä jopa kymmenen tuntia, 101:stä ajaessa menee noin kuusi tuntia. Ero on myös viihdyttävyydessä: 5-tie menee luotisuoraa reittiä keskellä autiomaata (joka tuo lisäjännitystä, koska sinne ei mm. puhelinverkko ulotu), kun 1-tie eli PCH (Pacific Coastal Highway) on se ihana merenrantatie, jota mekin olemme käyneet jo muutamaan otteeseen ihastelemassa. Joten 101-tie oli hyvä kompromissi jo ihan senkin takia, että pikkukaupunkeja ja tankkauspisteitä oli suhteellisen hyvin. Suosittelemme toki ajamaan 1-tietä, jos vain on aikaa!

Me valitsimme reitiksemme 101-tien.
Hotellimme sijaitsi siis Glendalessä, mutta koska olimme autolla liikenteessä, ei etäisyydet haitanneet. Los Angeles on muutenkin laaja alue pikkukaupunkeja, eikä siellä ole mitään varsinaista keskustaa. Los Angelesissa ei, niin kuin ei muuallakaan Kaliforniassa, pärjää ilman autoa onnettoman julkisen liikenteen takia, joten kannattaa vähintään se auto vuokrata kulkemiseen tai varautua maksamaan taksista. Parkkimaksut oli sellaista 10-15 dollaria (+ mahdollinen tippi), joten edullisimpia kuin täällä Piilaaksossa.

Heitimme kamat hotellille ja suuntasimme saman tien Hollywoodiin Hollywood Bulevardille syömään ja ihmettelemään Walk Of Fame:a. Meidän kiitospäivän ateriamme oli Roosevelt Hotellissa nautittu astetta fiinimpi hampurilaisateria, amerikkalaista perinneruokaa siis meilläkin. Mutta oli ihan maittavaa. Walk of Fame oli hieman pettymys: tähdet jalkakäytävällä oli aika mitäänsanomattomia, ja jotenkin koko jalkakäytävä oli likainen ja huonosti hoidettu. Emme jaksaneet kovin montaa korttelia kävellä etsimässä suosikkijulkkiksien tähtiä, mutta parit turistikuvat oli tietysti pakko ottaa!








Joulukuusi nro 1

Paras Hollywood-krääsäkauppa Hollywood Boulevardilla



Ehkäpä hauskin matkamuisto-T-paita
Seuraavana aamuna meitä kohtasi järkytys hotellin ikkunasta: ulkona nimittäin satoi! Losissa on keskimäärin vain 35 sadepäivää vuodessa ja sellainen osui juuri silloin kuin meidän oli tarkoitus viettää päivä ulkoilmateemapuistossa! No, suomalaisella sisulla tästäkin selvittiin: päätimme plan-B:nä kurvata aamusta paikallisen kauppakeskuksen pihaan alennusmyyntejä ihmettelemään ja mennä Universalin Studioille vasta pari tuntia myöhemmin, jolloin säätiedotus lupasi parempaa keliä. Vietimme siis muutaman tunnin ostoskeskuksessa ihmetellen mikä ihmeen vouhotus Black Friday on: kauppakeskus kun oli puolityhjä ihmisistä, eikä tarjouksetkaan olleet kovin kummosia, vaatteet täällä kun on melkein aina "tarjouksessa". Toki kauppakeskuksessa ei ollut isoja kodinkoneliikkeitä, jossa todennäköisesti oli juuri ne parhaimmat tarjoukset. Parin tunnin onnistuneet joululahjashoppailun jälkeen otimme suunnan kohti Universal Cityä, vaikka vettä tuli yhä taivaalta jonkin verran.



Mitään jonoa ei teemapuistoon ollut, vaikka aika moni muukin rohkea oli sateesta huolimatta uskaltautunut paikalle. Tarjolla oli monenlaista ohjelmaa pohjautuen Universalin elokuviin ja tv-sarjoihin, mm. neljä ride:ä (mitenköhän tämän nyt suomentaisi, kun ei ne mitään vuoristoratoja ollut, sellaisia simulaattoreita lähinnä), suosituista elokuvista tehtyjä teemarakennuksia, live-esityksiä sekä studiokierros elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikoille. Tuo viimeiseksi mainittu oli meidän päämissiomme, lisäksi kävimme kahdessa ride:ssä (The Simpsons ja Transformers) sekä katsomassa liveshown elokuvan teon erikoistehosteista.


Emme olleet etukäteen selvittäneet millaisia nuo ride:t ovat, joten kyllä siinä vähän jännitti, kun jonotti isoon halliin, jonne ei nähnyt sisälle, eikä tiennyt mitä tuleman pitää! Ovella kun vielä oli kyltti, että sitä ei suosita mm. korkeasta verenpaineesta kärsiville tai lihaville ihmisille (tämä oli kyllä poliittisesti korrektimmin ilmaistu). Tuo The Simpsons Ride oli lopulta sellainen huone ja 8-hengen vaunu, jossa istuttiin, ja joka nousi jonkin matkaa ylös (tai siltä se tuntui) sellaiseen vuoristoratasimulaattoriin. Vaikka vaunu tuskin todellisuudessa liikkui kovin paljon, oli se hämmentävän todenmukainen ja tälläisille vuoristoratapelkureille ihan riittävän kamala. The Transformers Ride:ssä istuttiin samantyylisessä junanvaunussa, mutta se jopa liikkui. Tässä pelottavuus tuotiin parhaiten esiin 3D:llä, ja hyvin saatiin meitä huijattua mm. kohdassa, jossa tiputtiin suoraan katolta alas, mutta todellisuudessa liikuttiin vain eteenpäin. Täytyy sanoa, että vaikuttavia molemmat!

Studiokierroksella istuttiin kuin katujunassa konsanaan, ja kierrettiin oikeaa studioaluetta. Oikeista käytössä olevista studioista tosin näki vain studiohallien ulkoseinät :). Jos tuotantoa on käynnissä voi katsomoon ostaa kyllä ilmeisesti ihan lippujakin...

Juontajaa seurattiin videokuvan välityksellä
Studiokierroksella nähtiin mm. aluetta jossa kuvataan New Yorkin kohtauksia ja aluetta, joka muokataan eurooppalaisiksi kaupungeiksi tarvittaessa. Juna ajoi myös Wisteria Lanen läpi, eli sen missä Täydelliset Naiset on kuvattu.
Welcome to Wisteria Lane!




Studiokierroksen parasta antia oli kuitenkin kohdat, missä näytettiin "erityiskohtauksia". Näitä oli mm. King Kong 3D-simulaattori, yhtäkkinen tulva, metroaseman yhtäkkinen tuhoutuminen ja hain hyökkäys. Eli siis kököttiin junanvaunussa, kun ympärillä alkoi tapahtua! Parasta kierroksessa oli myös ensimmäisessä vaunussa istuva juontaja-Emma, jonka taidokasta esitystä oli mukava seurata. Täytyy sanoa että kuvauspaikat eivät kyllä olleet mitenkään ihmeellisiä (saattoi toki johtua sateestakin), ja se, mitä näemme telkkarista ei kyllä vastaa todellisuutta mitenkään. Ei se tietysti mikään yllätyskään ollut... Studiokierroksen jälkeen kävimmekin katsoamssa liveshow:n erikoistehosteista, joka kyllä vahvisti tätä mielikuvaa jälkikäsittelyn vaikutuksesta lopputulokseen.

Vähän pyrotekniikkaa

Ja hain hyökkäys! Tätä haita on käytetty leffassa Jaws.

Universalin Studioilla oli tarjolla paljon muutakin kuin tässä mainitut ja vielä enemmän tarjolla oli krääsäkauppaa ja epäterveellistä roskaruokaa. Vielä näin joulun alla oli joulustakin otettu kaikki irti :). Me vietimme puistossa noin viisi tuntia, josta valehtelematta puolet meni jonottamiseen. Eli olisi varmasti kannattanut ostaa kalliimpi jonon ohi -passi tai jopa VIP-paketti. Kaiken kaikkiaan studio oli kuitenkin ehdottomasti vierailun arvoinen, ja puiston eri elämyksiin oli todellakin panostettu ja elämyksiä sai koko rahan edestä. Meidän mielestämme puisto oli kuitenkin aika pelottava, ja ihmettelimmekin, kun "laitteisiin" ei ollut mitään ikärajaa, ja jenkit olivat tuonneet mukanaan ihan pikkulapsia.
Tää pesusieni oli aika iloinen kaveri!




Karkki-Marilyn
Marketti Universalin tyyliin

Joulukuusi nro 2


Universalilta lähtiessämme meidän oli tarkoitus mennä hotellille Hollywood-kyltin kautta, mutta ihmetykseksemme kyltti ei ollutkaan valaistu joten eipä sitä ollut järkevä mennä katsomaan! Joten tuleville turisteille tiedoksi: ei kannata (ei varmaan muutenkaan) ajaa vuorille pimeällä vain toteamaan että eipä muuten näy :).

Teemapuistosta oli myös hienot maisemat. Oikealla vuorten edessä Warner Brosin studio.




Illalla katsoimme kuumeisesti Yelpistä lähialueen ravintoloita, ja lopulta päätimme kävellä n. kilometrin Mori Teppan Grill -nimiseen japanilaisamerikkalaiseen ravintolaan. Yllätykseksemme ravintola oli myös osa Hollywoodia, sillä ovella meitä vastassa oli pitkä rivi kuvia julkkiksista, jotka oli käyneet ravintolassa. Myös yksi kohtaus Mad Men -sarjasta oli kuvattu ravintolassa, ja syykin oli selvä: ravintolassa istuttiin ns. ison paistintason ympärillä ja kokki valmisti annoksen siinä valvovien silmien alla. Ja tietenkin asiankuuluvasti erikoistehosteilla (eli mm. sipulirenkaiden liekityksillä) höystettynä. Mutta edullinen ja jännittävä ravintola (vaikka ruoka oli aika keskinkertaista), suosittelemme!

Seuraavana päivänä, eli viimeisenä päivänä, meillä oli ennen kotimatkaa agendalla käydä katsomassa viimein se Hollywood-kyltti, sekä ajella Beverly Hillsin luksusasuin- ja shoppailualueen kautta ihmettelemään yhtä lukuisista Los Angelesin rannoista, Venice Beachiä. Hollywood-kyltti ei tosiaan näy joka puolelle Los Angelesia, ja etukäteen olin löytänyt jostain netistä hyvän osoitteen (3000 Canyon Lake Drive, Hollywood) sen katsomiselle. Muutama muukin oli saman osoitteen pistänyt navigaattoriin, mutta varsinaista ruuhkaa nähtävyydellä ei ollut. Ja tietysti vuorilta oli myös hyvät näkymät Los Angelesiin päin.


Ajelimme pätkän legendaarista Mullholland Driveä, ja siitä sitten alas rantaa kohden. Beverly Hillsissä en viitsinyt kauheasti kuvailla, mutta kyllä siellä hienoja asuntoja ja putiikkeja löytyi!
Tässä kuvassa ollaan jo Sunset Bulevardilla lähellä Beverly Hillsiä, mutta vielä "köyhien" alueella...

Nimittäin kun ympäristö muuttui selkeästi vihreämmäksi, oltiin rikkaiden asuinalueella...

Kun pääsimme Venice Beachille täytyi taas huokaista ihastuksesta, kyllä ne biitsi ja meri olivat taas niin ihania! Ja surffareita olisi voinut tuijotella vaikka yhden ikuisuuden.



Tähän ei tarvi sanoa kuin yksi sana: Baywatch!



Venice Beach tiivisti aika hyvin sen eron pohjois- ja etelä-Kalifornian välillä. Meno biitsillä oli aika lunkkia pohjoiseen verrattuna. Hämmentävintä oli toimistot, missä olisi muutamalla kympillä saanut lääkärin kirjoittaman reseptin lääkekannabikseen. Emme selvittäneet tarkemmin, miten homma toimi, mutta tuskinpa siellä toimistoissa mikään oikea lääkäri niitä reseptejä kirjoitti, vaikka lääkekannabis Kaliforniassa onkin laillista.
Nää vihreäasuiset kaverit kovasti tarjosi tämän vihertohtorin palveluita 40 taalalla.



Kävimme myös katsomassa legendaarista Muschle Beachiä, jossa mm. Iso-Arska on aikanaan treenannut

Ulkoilmasali
Kotimatkalle lähdimme puolenpäivän aikaan, matka kotiin kesti noin 8 tuntia. Aivan loppumatkasta, ennen Gilroytä, jouduimme ajamaan ruuhkassa vajaan tunnin, siinä syy, miksi tulomatka kesti kauemmin kuin menomatka. Lounastimme myös Santa Barbarassa symppiksessä panimoravintolassa nimeltään Brewhouse, voimme sitäkin suositella.

Kotimatka taittui mukavissa maisemissa
Tässä kotimatkaa on vielä vajaat 400 mailia...
...Mutta mikäs siinä, kun välillä näkee merta ja välillä vuoria..

Reissumme Los Angelesiin kesti siis vain kaksi yötä, mutta ehdimme kyllä nähdä siinä ajassa kaiken sen, minkä halusimmekin. Täytyy sanoa, että Los Angeles ei ollut sen ihmeempi kuin muutkaan Kalifornian kaupungit, isompi vain ja ekstravaloilla kuorrutettu. Toki viihdemaailman tarjonta on varmasti aivan erilainen kuin muualla, mutta myös sen nurja puoli mm. lukuisine kodittomineen on kyllä niin nähtävissä. Los Angelesiin on mentävä joskus uudestaan ja panostaa enemmän rantaelämään, olisi myös aika mahtavaa kokeilla joskus surffausta! Niin ja päästä ihka-aidon tv-sarjan kuvauksiin yleisöksi!


4 kommenttia:

  1. Mie muistan tuon ravintolan Mad Menistä! :) Jee. Kyllähän tuo Los Angeles kuulostaa ihan paikalta, jossa vois käydä ;) Ja oon myös ollut ymmärtävinäni, että nimenomaan jotain kodinkoneita ja elektroniikkaa silloin Black Fridayna ostetaan. Toki kyse voi olla myös ihanasta sarjasta Chuck jossa oli Buy More-liike jossa Black Fridayta välillä vietettiin alennusmyynnein...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mekin katsottiin tuo Mad Men -jakso ja kyllähän se tutulta näytti :). Niissä Black Friday:n alennuksissa se etukäteishehkutus ja todellisuus ei vaan oikein kohdanneet :) Mutta kyse tosiaan saattaa olla vaan siitä, että se suurin juttu on niissä kodinkoneliikkeissä. Viikkoa ennen tota päivää nimittäin käytiin Best Buy:ssa (kodinkoneliike) ja siellä oli pihalla teltta Black Friday -jonottajia varten (ja siinä vieressä istuskeli joku tyyppi jonku tulen vieressä lämmittelemässä, toivon todella että se oli vitsi, eikä se tyyppi ollut tullut jo jonottamaan). -Riikka

      Poista
    2. Onkohan nettikauppa syönyt miten paljon Black Fridayn hulinoita?

      Black Fridayn jälkeen pyöri kyllä somessa jotain sellaisia videoita, joissa ihmiset sekoili niissä alennusmyynneissä. Olisikohan ne olleet juurikin kodinelektroniikkaliikkeissä.

      Poista
    3. Joo, nettikaupoissa oli kans black friday -tarjouksia, mutta käsittääkseni parhaimmat oli juurikin liikkeessä. Uutisissa oli juttua, että tämän vuoden myynnit oli paremmat kuin aiemmin, joten kyllä varmaan siis hulinoita on riittynyt. Onpa noissa ryntäilyssä joskus joku talloutunut kuoliaaksi asti, että kertoo meiningistä kyllä.. t. Riikka

      Poista