Amerikkalaisesta uutisvirrasta poimittua

Päätin kerätä tähän koosteen viikon uutisista, tuttuun tyyliin tietysti niistä kaikista päivänpolttavimmista tärkeistä aiheista:

• Suklaajätti Hershey's sai tehtyä Let's Buy British Imports:in kanssa sopimuksen siitä että Briteissä valmistettua Cadbury-suklaata ja muutamaa muuta tuotemerkkiä ei enää saa maahantuoda USA:aan. Hershey'sillä on jo tähän mennessä ollut oikeus valmistaa USA:ssa Cadburyn suklaata - asia joka selvisi minulle ihan omakohtaisen kokemuksen kautta. Tänne muuttamisen jälkeen etsin hyvää suklaata, ja sitä Hershey's ei todellakaan ollut. Olinkin aika innoissani, kun löysin kaupan hyllystä tuttua Cadburyä. Mutta kun maistoin sitä, ei se maistunutkaan yhtään hyvältä. Pakettia tutkimalla syykin selvisi: suklaa oli Hershey'sin USA:ssa valmistaa. Sinänsä siinä, että elintarvikevalmistaja ostaa oikeudet tehdä jotain brändituotetta omassa maassaan eri reseptillä ei ole mitään uutta. Noissa Cadburyn maitosuklaan Britti- ja USA -versioissa on se perustavanlaatuinen ero, että Brittiversion runsain ainesosa on maito, kun jenkkiversiossa se on sokeri, Brittiversiossa on myös korkeampi rasvapitoisuus. Tästä voitte päätellä kumpi vastaa aidompaa maitosuklaata. MUTTA toivon todellakin, että tuo tehty sopimus toimii molempiin suuntiin, eikä minun ikinä Eurooppaan paluunmuuton jälkeen tarvi kärsiä Hershey'sin pahasta suklaasta!

 Kuva täältä

• Pikaruokavalmistaja Kentucky Fried Chicken eli tuttavallisemmin KFC lanseerasi Filippiineillä tuotteen nimellä Double-Down Dog, eli hodarin, jossa sämpylän virkaa toimittaa upporasvapaistettu kanapihvi. Tälleen kasvissyöjänä on helppo huudella että hyi hitto, mutta mites te lihaa syövät lukijat, joko kuola valuu suupielistä?? 

Kuva täältä

• Lääkealan valvova viranomainen FDA on hyväksynyt tässä kuussa uudentyyppisen laitteen liikalihavuuden hoitoon. Kyseinen laite säätelee mahan ja aivojen väistä hermorataa ja siten mm. kylläisyyden tunnetta. Mahalaukkuun asennetaan elekrtrodeja, joille annetaan laitteella sähköimpulsseja. Tälleen maallikkona ajatus mahaan annettavista sähköshokeista kuulostaa aika hurjalta. Varsinkin kun tämä tehdään kotioloissa itse (laite on näppärästi uudelleenladattava). Laitetta ei kuitenkaan kuka tahansa saa, vaan vaatimuksena on täysi-ikäisyys, vähintään yhden (!) valvotun laidutusohjelman läpikäynti, riittävän iso painoindeksi sekä se, että kärsii jostain muusta liikalihavuuden aiheuttamasta sairaudesta tai oireesta (esim. korkea verenpaine).

• FDA:n hyväksymiskierrokselle toukokuussa tulee myös kaksoisleuan poistoon tarkoitettu injektio, nimeltään ATX-101. Kyseinen lääke sisältää jotain happoa (deoxycholic acid), joka "syö" pois rasvan leuan alle injektoituna. Lääkkeen valmistaja vahvistaa, ettei kyseinen happo vahingoita muita kudoksia. Aikamoista... En ole tosiaan tiennyt, että kaksoisleuka on sen luokan ongelma, että siihen kehitetään ihan lääke.

• Tämä viikko huipentuu viikonloppuna pelattavaan Super Bowl:iin eli jenkkifudiksen kauden finaaliin. Itse pelin lisäksi erittäin suuressa roolissa on mainoskatkojen miljoonia maksavat mainokset sekä väliaikanumero. Olin itse asiassa vähän pettynyt, että nuo mainokset ovat jo etukäteen nähtävissä YouTube:ssa (malttamattomat amerikkalaiset!). Etukäteen eniten pöhinää mainoksista on taitanut herättää pikaruokaketju Carl's Jr:n mainos, jota en aio tähän linkata, koska se on niin mauton (googlatkaa, jos kiinnostaa). Mainoksen aiheena on kuitenkin pikaruokalan lanseeraama all-natural hampurilainen, eli luonnollinen (mutta ei luomu) hampurilainen, mikä amerikkalaisilla standardeilla tarkoittaa sitä, että sen tuottamiseen EI ole käytetty lisättyjä hormoneja, antibiootteja tai steroideja ja nautakin on saanut laiduntaa vapaana. Mainoksessa pyörii isoin tekstein "NO ANTIBIOTICS, NO ADDED HORMONES, NO STEROIDS" niin että tyhmempikin ymmärtää.Tämä luonnollisuuteen pyrkiminen on osa pikku hiljaa tapahtuvaa muutosta USA:n ruokateollisuudessa. Täällä tuo luonnollisuus mielletään kuluttajien mielessä terveellisyytenä, ja sillä onko liha kasvatettu ilman antibiootteja ym. ei välttämättä amerikkalaiselle ole väliä, koska he eivät välttämättä tiedä muunlaisesta lihankasvatuksesta. Huvittavinta mun mielestä on se, että hampurilaisketjun valikoimasta ainoastaan tuo yksi tuote on tuollainen luonnollinen, muut siis säilyvät ennallaan, ja mun mielestä ne suorastaan huutavat sitä, että sisältävät niitä antibiootteja, lisättyjä hormoneja ja steroideja!

Kuva täältä

Super Bowliin liittyen vielä pieni loppukevennys: ruokakauppaamme oli ilmestynyt kaikkea tapahtumaan liittyvää. Konditoriahyllystä bongasimme tälläiset oheistuotteet:

Iso Super Bowl -kakku vain 27 dollarilla, on se hieno!

Seattle Seahawksien kannatuskakku. "Oma" joukkueemme The 49ers ei päässyt finaaliin tänä vuonna, mutta ilmeisesti on kysyntää toisen kaupungin joukkueen kakulle... Toisen finaalijoukkueen kannustuskakkua ei muuten ollut...

Cupcakesejä, jossa päällä amerikkalainen jalkapallo. Nää on ihan söpöjä!

Kevättä rinnassa eiku ilmassa

Laiska bloggaaja täällä hei! On ollut vähän motivaatiopula tämän blogin kanssa, joten olen ihan suosiolla pysytellyt poissa. Mutta kuitataan parit viime viikot sanomalla, että kaikki ennallaan eli hyvin Kaliforniassa.

Kevät on saapunut nyt Campbelliinkin. Viikonloppuna bongailin ensimmäiset kukkivat puut. En tiedä mitä lajia nämä puut ovat, mutta ovat ihan tosi ihanan näköisiä. Muistan hyvin viime vuonna kun puut alkoivat kukkimaan, koska silloin samoihin aikoihin alkoivat lämpimät ilmat, jotka jatkuivatkin sitten seuraavaan talveen asti. Siksi uskallan nytkin varovasti veikkailla, että se on kevät nyt. Kännykkäni muistaa, että olen viime vuonna kuvaillut samoja puita kukissaan 8.2. joten ollaan tämän todella pätevän tieteellisen mittarin perusteella jopa kaksi viikkoa edellä kevään tulossa.

Tosi rankkahan tämä talvi on ollutkin ;). Joulukuussa oli 2-3 viikkoa kestävä sadeputki ja joulu-tammikuussa oli lähinnä öisin kylmää. Toki tuo on suhteellista: ilman lämmitystä huonosti eristetyssä puutalossa on kylmä ja inhottava olla. Ja kuumaa ilmaa puhaltava ilmalämpöpumppu ei ole ihoni suosikki. Nyt homma on kääntynyt päälaelleen: kämpässä alkaa olla tosi kuuma päivisin ilman pimennyskaihtimia, ja se vasta inhottavaa onkin. Vali vali...

Ulkona on ollut jo useita yli +20 celcius-asteen päiviä. Oli ihanan vapauttavaa kävellä ulkona t-paidassa ekan kerran. Ja istuskella poolilla ottamassa aurinkoa, vaikka uimaan ei tarkenisikaan vielä (uima-altaamme vettä ei lämmitetä). Pimeäkin tulee vasta iltakuuden pintaan, joten se mahdollistaa ihan uudet iltaulkoaktiviteetit.

No mitäpä olen tehnyt ilmojen lämmetessä? No muun muassa näitä:

pipo mallia beanie a.k.a hipsteri

Nämä pipot ja kaulaliinat tulee tosi tarpeeseen näillä keleillä...

En tiedä, miten taas kerran innostuin neulomaan, mutta tosiaan tuubikaulahuivi ja pari pipoa on syntynyt iltaisin Netflixiä tuijotellessa. Tykkään neuloa, mutta olen siinä aika suurpiirteinen ja kärsivällisyyteni ei riitä mihinkään monimutkaisempaan kuvioneulomiseen. Joten siksikin olen nyt neulonut tuollaisia tosi yksinkertaisia juttuja, mutta mikäs siinä kun samalla voi tosiaan vaikka sitä Netflixiä katsella. Ja tätä intoa piisaa neuloa lisää, mutta seuraavaksi pitää päästä lankakauppaan täydentämään varastoja...

P.S. Kevään reissukalenteri on saannut ensimmäiset kiinnityksensä. Ensimmäinen reissu tapahtuu helmikuun lopussa kun lähdemme Havaijille, Big Island- ja Kauai -saarille. Vinkkejä otetaan vastaan must see -mestoista! Myös seuraava reissu on tiedossa, mutta kohde on niin eksoottinen ja jännittävä, että kerron siitä vasta myöhemmin... kunnon cliffhanger tähän loppuun :)

Viikonloppuna San Franciscon Presidiossa

Eilen vietettiin tosi kiva lauantai-päivä San Franciscossa. Olimme jo viikolla päättäneet mennä viikonloppuna Friscoon, ja ratkaisu oli ihan oikea, sillä lauantai-aamuna täällä sisämaassa oli tosi sumuista ja jotenkin sään puolesta aika ankeaakin. Rannikolla tuntuu tällä hetkellä olevan paljon paremmat ja ennen kaikkea keväisemmät säät, joten sinne varmaan suuntaamme tulevinakin viikonloppuina.

Ohjelmassa meillä oli tutustuminen Presidioon, joka on iso (luonnon)puisto ihan San Franciscon keskustan tuntumassa ja Golden Gate Bridgen vieressä. Olemme puiston läpi ajaneet autolla, mutta nyt oli tarkoitus tutustua alueeseen kävellen. Olimme molemmat alkuviikosta vähän flunssaisia, joten suht rauhallinen kävelylenkki oli oikein järkevä ajatus.

Kevät!

Suunnitelma tosin tyssäsi heti siihen, että eräs käyttämämme "salainen" ilmainen parkkipaikka Golden Gate -sillan läheisyydessä olikin remontissa, joten jouduimme jonkin aikaa etsimään parkkipaikkaa. Löytämältämme parkkipaikalta oli pidempi matka puistoon, joten jouduimme muuttamaan reittiä lennossa ja käytännössä lyhentämään sitä.

Kävelimme ensin puiston länsipäädyssä sijaitsevalle Baker Beachille. Rannalta näkee kivasti Golden Gate -sillan. Rannalla oli ihan älyttömän suuret aallot (ei valittettavasti näy kuvissa miten isot), mutta tietenkin siellä oli muutama hullu surffaraaja vedessä, kieltokylteistä huolimatta. Vastapäisellä rannalla näkyy Point Bonitan majakka, jossa olemme myös käyneet haikkaamassa. On oikeastaan mukava huomata, että sitä on tullut näiden puolentoista vuoden aikana koluttua moni paikka eli käytyä tosi monessa siistissä paikassa - hyvä niin.

Taisin löytää uuden lempipaikkani San Franciscosta!

Vastarannan Point Bonitan majakka

Tuo ranta ja maisemat oli niin upeita, ei ollenkaan huono biitsi sanfranciscolaisilla keskustan tuntumassa. Seisoimme rannalla varmaan puoli tuntia vain tuijotellen merta. Tai oikeastaan minä kiroten ja poistellen kamerasta vanhoja kuvia, koska tietenkin muistikortista loppuu tila juuri silloin kun on oikeasti valokuvauksellisessa paikassa, argh!

Biitsiltä lähdimme kapuamaan ylös puistoon. Koska kyseessä on San Francisco, niin luvassa on tietysti isoja mäkiä. Kiipesimme ylös näköalatasanteelle, josta näki vielä pidemmälle kuin rannalta. Ekaa kertaa näimme myös kun Golden Gate -sillan alittaa rahtialus.

Näköalatasanteelta

Näköalatasanteelteen jälkeen kävimme kiertämässä vielä parin kilometrin lenkin puistossa. Alkuviikon sairastelun vuoksi vauhti ei päätä huimannut, mutta tulipahan oltua ulkona. Tuossa keskustan läheisyydessä olemisessa oli se hyvä puoli, että puistosta pois tullessa oli tarjolla heti paljon ravintoloita. Osuimme ilmeisesti jollekin japanilaisalueelle, koska yhdellä tiellä oli ties miten monta japanilaisravintolaa. Yelpin arvioiden mukaan menimme erääseen, joka myi "japanilaista laadukasta pikaruokaa". Paikalla oli japanilaisen näköisiä asiakkaita, mikä on aina hyvä merkki ravintolan tasosta. Tilasimme molemmat japanilaista curryä (niin villiltä kun se kuulostikin) katsulla. Tuo katsu on tuollaista leivitettyä porsaanleikettä, joka tietysti minun kasvisversiossa oli leivitettyjä kesäkurpitsan ja sipulinpaloja. Curry oli medium-tulisenakin ihan supertulista, mutta tosi hyvää. Koska oltiin japanilaisessa, piti tietysti myös miso-keitot ottaa lisäkkeeksi, ja aidon makuista oli sekin. Olipa kiva syödä jotain japanilaista ei-sushia pitkästä aikaa.

Maistui paremmalta kuin miltä näytti

Kasvisversio japanilaisesta currystä ja katsusta

Jälkkäriksi haettiin viereisestä jätskipaikasta vihreää ja sinistä jäätelöä, sekin oli kovin japanilaista. Makuina vihreä tee ja purkka. Eivät olleet kyllä kovin kummoisen makuisia, mutta parasta oli tietysti jätskin syöminen ulkona tammikuussa, tuli tosi keväinen fiilis!

Pitäisi käydä San Franciscossa paljon useammin, kuin mitä tulee käytyä. En oikein tiedä, miksi siellä päiväseltään käyminen tuntuu niin vaivalloiselta, matkahan on noin tunnin ja autolla pääsee tosi hyvin paikkaan kuin paikkaan. Meillä on vielä muutamat kaupunginosat sieltä tutkimatta, ja itse asiassa toinen puoli Presidiostakin jäi näkemättä, joten sinne pitää palata vielä uudemman kerran.

Meillä on tätä ulkomaankomennusta enää noin 6 kuukautta jäljellä, ja se iski tajuntaan tuossa yksi päivä. Kuusi kuukautta kun ei ole kuin 26 viikonloppua, jolloin olisi aikaa käydä juurikin näitä paikkoja, joita olemme keränneet "Missä pitää vielä käydä Amerikassa" -listaan. Koska olen vähän huolissani ehditäänkö käydä kaikissa mitä halutaan, tein jääkaapin oveen aikataulun! Tuollainen aikatauluttaminen vähän ahdistaa, mutta ainakin tällä hetkellä meidän menot näyttää sinne hyvin mahtuvan. Tosin sinne tuli tuon eilisen perusteella pari lisää, nälkä kasvaa selkeesti syödessä, haha...

Ajankohtaista ajokorttiasiaa ja ajamisesta Amerikassa

Kaukana Kotona -blogin Veera kirjoitti äskettäin uuden vuoden mukana tuomista lakimuutoksista täällä Yhdysvalloissa. Kannattaa käydä lukaisemassa kirjoitus, sillä osa lakimuutoksista oli aikamoisen huvittavia! Yksi Veerankin mainitsema kohta oli lakimuutos laittomien maahanmuuttajien oikeudesta saada Kaliforniassa virallinen ajokortti. Kyseessä on ns. AB 60 -ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä teiden turvallisuutta, sillä viranomaisten 23 vuoden datan mukaan suurin osa kuolemaan johtaneista auto-onnettomuuksista on ajokortittomien aiheuttamia. Paikallinen ajokorttiviranomainen eli DMV arvioikin, että Kaliforniassa 1,4 miljoonaa (!) laitonta maahanmuuttajaa tulee hakemaan seuraavan kolmen vuoden ajan kyseistä ajokorttia. Tuo ajokortti eroaa "normaalista" ajokortista siinä, että se ei kelpaa tunnistautumiseen viranomaisyhteyksissä esimerkiksi äänestyksen yhteydessä. Sanamuotokin siinä on eri, tämä laittomille maahanmuuttajille tarkoitettu ajokortti on "driving privilege" eikä "driver's licence", mutta hakuprosessi on sama, eli sen saamiseksi pitää läpäistä kirjallinen testi ja ajokoe.

Ymmärrän hyvin, että halua tuon ajokortin hankkimiseksi löytyy, koska monen asian hoitaminen helpottuu paikallisella virallisella henkilöllisyystodistuksella. Eikä niitä poliisin pysäyttelyitä tarvitse enää pelätä. Se mitä en tuossa ihan ymmärrä on se, että kyseinen korttihan on julkinen tunnustus siitä, että on laittomasti maassa! Se ei sitten varmasti vain kiinnosta sitä poliisia tai muuta tahoa joka kortin tarkastaa, tai sitten heillä ei ole valtuuksia viedä asiaa eteenpäin. Tuon ajokortin hankkiminen tuo myös lisäkustannuksia, sillä ajokortin hankkimishetkellä auto pitää olla vakuutettu, tai muuten ajokokeeseen ei pääse. Mutta varmasti sitten hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, joten ajokortti kannattaa hankkia.

DMV:n toimistot ovatkin olleet erittäin ruuhkaisia viime viikosta lähtien. Uutisen mukaan ensimmäisen kolmen päivän aikana lakimuutoksen jälkeen 46 200 Kaliforniassa asuvaa laitonta maahanmuuttajaa haki ajokorttia. Ensimmäisenä päivänä myönettiin 970 ajokorttia, sillä kyseisten henkilöiden ei tarvitse suorittaa ajokoetta, koska ovat sen joskus aiemmin suorittaneet laillisesti jossain USA:n osavaltioista. Muut sitten joutuvat odottelemaan ajokoetta väliaikaisen ajoluvan turvin varmasti kuukausia jonojen takia. Täytyypä olla tyytyväinen, etten itse ole suorittamassa juuri nyt ajokorttia, koska jonot ovat varmasti aivan järkyttävät!

Kyseinen lakimuutos on herättänyt paljon kritiikkiä. Yksi kriittisimmistä ryhmistä on laillisesti maassa olevat maahanmuuttajat, joissa herättää närää tälläiset erivapaudet laittomille maahanmuuttajille. Minä laillisena maahanmuuttajana en osaa olla kovin närkästynyt, mutta olen kyllä aika kauhistuneen huvittunut siitä, että parhaimmillaan 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa ajaa täällä ilman mitään testausta liikennesäännöistä tai ajotaidoista, eli ilman ajokorttia! No, sitähän sanotaan, että autoa ajetaan taidoilla eikä ajokortilla. Se kyllä pitää täällä aika hyvin paikkansa, koska ajokortin hankkiminen on mielestäni täällä vähän yksi vitsi. Vaikeinta ja hermoja raastavinta tuntuu olevan itse prosessin byrokratia ja DMV:n toimistoissa asiointi. Kirjallinen koe on helppo siinä mielessä, että siinä ei ole aikarajoitusta, virheitä saa olla aika montakin, ja koetta saa yrittää samalla kertaa pari kertaa uudelleen, jos ekalla ei mennyt läpi. Toki seassa on pari nippelitietoa vaativaa kysymystä, mutta vähäisellä opiskelulla pääsee kyllä testistä läpi. Ajokoe oli (minun tapauksessani) 7 minuutin kortteliajo, jossa ei esimerkiksi tarvinnut osata peruuttaa tai parkkeerata muuten kuin ajamalla suoraan parkkiruutuun. Joten sinänsä ajokortti ei kerro mitään ajotaidoista. Ja ajaminen täällä on helppoa, sillä mitään outoja harvinaisia liikennemerkkejä ei ole ja jos on, ne on sanallisesti selitetty. Mielestäni täällä ihmiset ovat ihan taitavia ajajia, mikä selittynee sillä, että ihmiset ovat 16-vuotiaasta asti kiinni autoissaan. Mutta luulen että tuosta jatkuvasta ajosta johtuen ihmiset ovat aika kyllästyneitä ajamiseen ja siksi huolettomia ja holtittomiakin ajajia. Kun ajaa paljon, tulee varmasti houkutus tehdä kaikenlaista muutakin auton ratissa, kuten käyttää kännykkää, meikata, lukea kirjaa ja muuta klassista, mitä olen nähnyt auton ratissa tehtävän. Tai ohitella ja tehdä kaistanvaistoja hurjissakin paikoissa, jos siihen on mahdollisuus. Omasta mielestäni ajaminen on täällä helppoa ja ihan mukavaakin, mutta suurin vaaratekijä on kyllä muut autoilijat. Sen verran usein näkee esimerkiksi kaistaviivojen yli "valumista", että ihan mielelläni pidän ehkä turhankin pitkät turvavälit.

Ihmetyksiä: Imurista talvipukeutumiseen

Imurit
Siis mikä onneton kapistus tuo meidän imurimme! Sen piti kaupan mukaan olla markkinoidensa paras, mutta jos tuo on parasta mitä Amerikassa on myynnissä, niin eipä ole hääppöinen tilanne. Tuo myytiin mattoimurina, ja sitä se tuntuu juuri olevankin. Kokolattiamatot se siis imuroi ihan kivasti (tai sitten sinne maton kolojen väliin voi kivasti jäädä pölyt piiloon imuroinnista huolimatta), mutta olisi vissiin liikaa vaadittu samalta imurilta, että se myös imuroisi lattiapinnat. Imuteho on aivan surkea, vaikka irrottaisi tuon letkun ja imuroisi sillä pinnat, ei vaan ime yhtään mitään! Joten lattiapinnoissa olen joutunut turvautumaan vanhaan kunnon rikkaharjaan ja -lapioon. Tuo imuri on myös tollainen möhkäle, joka ei taivu esimerkiksi sängyn alle, ja aiheuttaa sen, että sängyn alta imuroitaessa pitää siirtää koko sänky, tosi kätevää! Imurissa on niin kova ääni, että sillä on imuroitava korvatulpat korvissa (ja tämä ei ole liiottelua).  Valitettavasti vika ei taida olla vain meidän imurissa, vaan olen muiltakin kuullut samanlaisia kokemuksia, myös tutuista merkeistä, joita myydään Euroopassakin. Ihan kun näille Amerikan markkinoille valmistettaisiin järestään huonotehoisempia imureita???

Sähköinen kuitti
Joissakin kaupoissa täällä voit kassalla valita paperisen ja sähköisen kuitin väliltä. Olin aivan innoissani tästä sähköisestä kuitista, onhan se kätevä tapa säilöä tärkeitä kuitteja. Totuus tämän sähköisen kuitin nerokkuudesta paljastui kuitenkin pikkuhiljaa, sillä samalla kun valitsit sähköisen kuitin, myit myös sähköpostiosoitteen markkinointitarkoitukseen (eikä suostumusta tietenkään kyselty). Täällä tuo sähköpostimarkkinointi ei ole mitään kerran viikossa ilmestyvää uutiskirjeitä, vaan parhaimillaan tätä sähköpostispämmiä tulee joka päivä ja jopa useamman kerran päivässä! Jossain vaiheessa, kun minulla tuli jotain 50 mainossähköpostia päivässä, pistin tälle touhulle stopin ja peruin kaikki nämä mainossähköpostit. Se oli vähän harmi siinä mielessä, että näissä sähköposteissa oli tosi hyviä tarjouksia, täällä kun mitään ei kannata ostaa normaalihinnalla (tarjouksia tulee sen verran usein). Nimittäin kun nyt myöhemmin yritin liittyä parille sähköpostilistalle uudelleen, se ei enää onnistunutkaan, sähköpostiosoitteeni on pysyvästi kiellossa näköjään.  Vissiin kertoo, ettei tartte shoppailla enää näissä kaupoissa ;)

Auton koristelu
Täällä näki joulun aikaan tälläisiä joulukoristeltuja autoja. Nyt viikonloppuna näimme myös auton jossa oli katolla pieni joulukuusi ilmeisesti todella isolla magneetilla kiinni! Mutta näitä joulukoristeltujakin enemmän näkee sellaisia autoja, jossa on noiden sarvien kohdalla paikallisen urheilujoukkueen liput. Täällä fanitus on todella uskollista, ja sen lisäksi, että porukka pukeutuu joukkueen paitoihin ja lippuihin, etenkin tärkeiden pelien lähestyessä myös autot saa oman kannatuskoristelunsa. Ei menisi Suomen virkamiehiltä läpi tälläinen suoranainen liikenteen vaarantaminen ylimääräisillä koristeluilla..

Pukeutuminen talvella
Viime viikkoina Kaliforniassa on ollut suorastaan talviset kelit. Lunta ei sentään ole tullut, mutta lähellä nollaa ja jopa pakkasen puolella on öisin käyty. Päivisinkin lämpötila on ollut harvinaisen alhaalla, noin 9-12 asteessa. Tästä huolimatta osa paikallisista ei näytä välittävän kylmistä keleistä, vaan vetelee yhä sortseissa ja t-paidassa. Varvastossujakin näkee yhä, useimmiten intialaisilla. Tuntuu ihan uskomattomalta nähdä kovin kesäisesti pukeutunut tyyppi, kun on itse pukeutunut näillä keleillä villakangastakkiin ja pitkiin saappaisiin. Meille on tullut tavaksi bongata joka kerta kun ollaan jossain liikenteessä joku shortseihin tai t-paitaan pukeutunut tyyppi, eikä vielä olla jouduttu kertaakaan pettymään...


P.S. Oli taas päivitettävä banneri: Selailin tänään tuhansia viime vuonna otettuja kuvia ja tajusin, että Kalifornian yksi mahtavimmista paikoista eli Yosemite on jäännyt liian huonolle huomiolle tässä blogissa, joten päätinpä sitten rakentaa uuden bannerin sen ympärille.

Uusi vuosi San Franciscossa

Vuosi sitten uutenavuotena, Suomesta paluun jälkeisessä kaameassa jet-lagissa katsoimme telkkarista San Franciscon ilotulituksia. Täällä ei uutenavuotena ole ilotulituksia joka kaupungissa, eikä käsittääkseni yksityishenkilöt edes saa ampua raketteja tms. Vuosi sitten katsoin noita Friscon ilotulituksia puolinukuksissa ja sanoin, että tuonne mennään paikan päälle ensi vuonna.

Joten otimme uuden vuoden vastaan Friscossa. Lähdimme Friscoon jo iltapäivällä tarkoituksena kierrellä kaupungissa, käydä syömässä ja sitten puolilta öin katsastaa nuo ilotulitukset. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, paitsi että kaikki kaupat sulkeutuivatkin jo iltaseitsemältä! Aika ennenkuulumatonta, koska täällä ei ole ikinä mikään kiinni vaikka olisi joku "pyhäpäivä". Mutta nyt oli, ja jouduttiin sitten keksimään jotain muuta, ja lopulta pyörittiin kaupungilla vain katselemassa ihmisiä (hauskaa tosin sekin).

Ilaksi olin varannut meille pöydän eräästä välimerellisestä ravintolasta. Tein pöytävarauksen vasta tiistaina, ja silloin aika moni ravintola myi "ei-oota", sen verran suosittu ravintolapäivä uudenvuodenaatto on. Mutta onneksi saimme pöydän tuosta The Fly Trap -ravintolasta, siellä kun oli kiinnostava menu. Yllätys olikin suuri, kun eilen olikin sitten joku erikoismenu uuden vuoden kunniaksi, ruokalista oli pääruokien osalta supistettu neljään vaihtoehtoon, josta yllättäen vain yksi oli minulle sopiva... Hintojakin oli nostettu normaalista 20-30 dollarista 40-50 dollariin per pääruoka... Olisi pitänyt ehkä osata arvata tuo, olihan viime ystävänpäivänäkin ravintolassa tuollainen "erikoismenu". Tietystihän tuo on yksinkertaisempaa ravintolan osalta kun on supistettu menu, jos on paljon enemmän asiakkaita. Mutta ehkä nyt muistaa tuon seuraavan kerran kun on joku tollainen erityispäivä, ettei tule yllätyksiä. Onneksi ruoka oli kuitenkin tosi hyvää!

Vuoden vikat minuutit!

Ilotulitukset ammuttiin mereltä sataman The Ferry Buildingin ja The Bay Bridgen välistä. Tuo alue oli aivan käsittämättömän täynnä ihmisiä kun saavuimme paikalle. Olisi pitänyt tulla paikan päälle varmaan kaksi tuntia ennen, jos olisi halunnut hyville paikoille! Yritimme ensin paremmille paikoille, netistä kun löytyi aika hyvät speksit siitä mistä ilotulitukset näkyy parhaiten. Rupesi kuitenkin vähän ahdistamaan se tungos, joten suosiolla menimme sivummalle, missä vielä oli väljää. Syy väljyydelle selvisi, kun ilotulitus alkoi - ilotulitukset jäivät osittain erään rakennuksen taakse. Mutta kyllähän tuostakin näkyi, eikä loppupeleissä edes harmittanut vähän huonompi näkyvyys.

Kokeilin ekaa kertaa ikinä BULB-valokuvausta. Noista kuvista voi olla montaa mieltä onko ne hienoja, minusta ihan jännittävän erilaisia. Vielä kun saisi jalustalla otettua niin tulisi parempia, tuonne tungokseen oli ihan turha jalustaa pystyttää.

Minulla on muuten pieni ongelma tässä valokuvauksen kanssa. Olen nimittäin koko tämän Amerikassa asumisen aikana ollut kaikissa tapahtumissa kameran takana. Kivaahan se tietysti on, ja ihan oma valintani, mutta tajuan vain usein jälkikäteen, että monesti en ehdi ollenkaan nauttia itse tapahtumasta kun vain valokuvaan sitä. Eilen tuo ilotulitus kesti vartin, ja minä nautin siitä ilman kameran kanssa kuvaamista ehkä pari minuuttia! Olin niin keskittynyt, että en ehtinyt edes uudesta vuodesta iloita amerikkalaisten mukana (sitä huutoa ja iloa kun riitti). Jotenkin on koko ajan sellainen olo, että kaikki tämä täällä on niin ainutkertaista, että pitää olla koko ajan tallentamassa sitä valokuviin. Eikä sillä, voin hyvin myös antaa Timon ottaa valokuvia, ja itse nauttia maisemista jne., mutta kuitenkin otan kuvat mieluiten itse (valokuvaus on tosi koukuttavaa). Lopputulos on, että meillä on viime vuodesta varmaan kymmeniä tuhansia valokuvia..! Ehkä vähän vähempikin riittäisi, ja joskus voisi vain luottaa muistikuviin muistojen säilyttämiseksi. En vaan tiedä miten maltan olla kuvaamatta...?

Ilotulitus oli hieno (siltä osin kun nähtiin), mutta hienompi oli kyllä San Josessa viime 4th of July:nä. Ilotulitukseen kuului netin mukaan musiikkikin, mutta me kuultiin vaan jotain pop-musiikkia. Epäilen että se ei ollut sitä oikeaa musaa, koska viime vuonna telkkarista kuului jotain klassista. Tuolla paikan päällä oli tosi iloinen ja hyvä tunnelma. Tuon tungoksen takia en kyllä menisi uudestaan, vaan katsoisin jatkossa kotisohvalta.

Mielenkiintoista oli tietysti sitten kun tää valtava ihmismassa purkaantui paikalta ilotulituksen jälkeen. Poliisi oli ohjaamassa autoliikennettä, mutta olisi kyllä tarvittu ohjaamaan myös kävelyliikennettä, sen verran sekasortoista meininki paikoitellen oli. Me kävelimme ilotulitusalueelta noin puolitoista kilsaa Fisherman's Wharfille, missä olimme hotellissa yötä. Saimme melkein ilmaisen hotelliyön vuoden 2014 loppuvuoden reissuista, jeejee! Oli ihan kiva mennä hotelliin, kun katsoi sitä paikallaan pitkään jumittunutta autoliikennettä. Olen nimittäin nykyään niin huono valvomaan, joululomalla ehkä yhtenä iltana jaksoin valvoa yli puolenyön...

Jenkkihymy!