Havaijilta kotiuduttu ja seuraavaksi Suomeen!

Kotiuduttiin Havaijilta ma-ti-välisenä yönä. Oli ihan huippureissu! Päällimmäisenä mieleen jäi snorklaus meressä ja haikit upeassa luonnossa. Tarkoituksella ei yritettykään nähdä kaikkia nähtävyyksiä, vain muutamat. Meillä oli reissulla jopa vapaapäivä, jolloin tehtiin asioita fiiliksen mukaan. Näin lomastamme muodostui enemmän rentouttava, ja vähemmän suorittava (niin kuin minun suunnittelemat lomat tuppaavat olemaan, paha tapani).  Minulla oli omat epäilykseni Havaijista, mutta ainakin Big Islandin ja Kauaʻin saaria voin lämpimästi suositella lomakohteiksi. Opaskirjojen mukaan nyt piti olla kuuma matkustussesonki, mutta tämä jäi kyllä epäselväksi, koska missään ei ollut ketään. Tai sitten me oltiin vain "väärillä" saarilla turistimielessä. Saarelta toiselle siirryttäessä oltiin lentokentällä muuten myös Oʻahulla ja Mauilla, mutta ei me varsinaisesti voida sanoa käyneemme siellä.

Havaiji yllätti positiivisesti olemalla ihan omanlainen kulttuurinsa, vaikka onkin USA:n osavaltio. Ihmisistä ja paikoista näkyi ylpeys havaijilaisuudesta (vaikka tuskin heistä kovin moni oli alkuperäinen havaijilainen). Ruoka oli tosi hyvää! Kasvissyöjän näkökulmasta Havaijilta löytyi myös tosi hyvin ruokavaihtoehtoja, mutta siinäkin oli poikkeuksia, sillä mm. eräässä paikassa kasvisannoksessani oli myös lihaa. Aasiassa matkustaessani opin, että myös kasvisannoksesta pitää varmistaa erikseen kysymällä lihattomuus, ja näköjään olisi tuollakin pitänyt tehdä niin. Ja ai vitsi mitä hedelmiä! Rakastuin aivan täysin papaijaan, ja vetelimme sitä kilotolkulla. Myös tuore ananas oli niin hyvää, että sitä piti syödä kitalaki kipeäksi. Myös kookos, guava ja mango... Olisin voinut elää koko viikon hedelmillä! Havaijilla ruoka oli melko kallista, koska suurin osa ruoasta joudutaan tuoda muualta näille keskellä ei mitään -saarille. Siksi pyrimmekin suosimaan havaijilaista ruokaa (mainittujen hedelmien lisäksi), kuten makadamia-pähkinöitä, havaijilaista kahvia, kalaa ja äyriäisiä...

Havaijin lippu (ja toinen lippu, jonka kaikki varmasti tunnistavat)

Ja tietysti myös autoilusta Havaijilla pitää kertoa, Havaijilla ajo oli nimittäin paikoitellen kuin Suomessa olisi ajanut (ellei maisemia katsonut). Oli nimittäin yksikaistateitä valtaosa teistä (korkeimmillaan kaksi kaistaa suuntaansa), ja ihan ohituksia joutui tekemään. Nopeusrajoitukset olivat myös enemmän Suomea, korkein nopeus taisi tuolla olla 55 mph (n. 88 km/h), mutta varmaan eniten köröteltiin sellaista 40 mph -vauhtia. Havaijilaisilla ei tuntunut olevan kiire ja ei muuten meilläkään, lomalla kun oltiin. Ajotyylikin oli rentoa, mutta silti virkistävän ennakoivaa ja huomioivaa, vilkun käyttöä, turvavälejä ja jopa moottorijarrutusta. Autokanta oli lähes yksinomaa amerikkalaista ja japanilaista, nähtiin ehkä kaksi saksalaista autoa. Ja paaaaaaljon pick-up:eja. Mopot oli muuten hämmentävä poikkeus, Havaijilla ei ilmeisesti tarvitse käyttää kypärää? Oli hurjan näköistä, kun nää moposankarit vetelivät 50 mph nopeuksissa ilman kypärää rekkojen välissä... Niin ja monissa kylteissä oli matkojen pituudet mailien lisäksi myös kilometreinä. Rebeli Havaiji!

Ai niin ja havaijilainen sää! Emme säästyneet reissun aikana sateelta, mutta saimme silti nauttia auringosta (vuoden eka palaminen aurinkorasvailusta huolimatta, check!). Lämpötilat oli yli 20 astetta celciusta, mutta kuitenkin maltilliset, ettei ollut ollenkaan liian kuuma. Mutta säät kyllä vaihteli ihan supernopeasti auringonpaisteesta kuurosateeseen ja takaisin auringonpaisteeseen. Sateenkaari kesti taivaalla 5 minuuttia, ja sitten taas myrskysi...

Havaitsin itsestäni loman aikana kolme kovin amerikkalaista piirrettä:
- Vetelin eräällä aterialla alkupalalautasen selleritikkuja tuosta vaan ilmekään värähtämättä. Ei olisi tapahtunut ikinä puolitoista vuotta sitten.
- Minulla on tosi monessa kuvassa sellainen hampaat näkyy -jenkkihymy. Voi ei, koska mulla ei todellakaan ole mitään valkaistua hammasriviä...
- Join lähes joka aterialla juomaksi iced tea:ta, eli sokeroimatonta jääteetä. Olen oppinut tykkäämään tuosta juomasta. Jääkahvin kanssa tekee vielä vähän tiukkaa. Molemmat juomat täällä suosituimpia kuin kuumat versiot kyseisistä juomista.
- Pukeuduin myös hotellihuoneen ulkopuolella ei-urheilumielessä yoga pants:eihin eli joogahousuihin.
Etenkin tuo viimeinen kohta naurattaa. Yogapantsit on täällä Kaliforniassa ihan kansallisasusteen vertaisessa asemassa. Itse olen niitä tähän asti käyttänyt vain kotioloissa, ja no siellä joogassa, haha. Mutta ilmeisesti tässäkin taittui nyt kamelin selkä kun huomasin kulkevani niissä myös muuten. Vielä kun yhdistän nuo yogapantsit flip-flop:eihin (opettelen käyttämään niitä) ja T-paitaan, on kansallisasuni valmis! Sitten vaan kansalaisuutta hakemaan, hehe.

Eilinen päivä meni tehokkaasti montaa juoksevaa asiaa hoitaessa sekä ahkerasti pyykkiä pestessä, sillä matkalaukkua on pakattava jo seuraavaa reissua varten. Lentokone starttaa perjantaina ja matkakohteena Suomi! Tämä Suomen matka tuli minulle yllättäen, mutta kun siihen tuli mahdollisuus, niin päätinpä lähteä katsomaan (toivottavasti) keväistä Suomea. Matkamme on viikon mittainen pikapyrähdys, ja valmiiksi jo huono omatunto siitä, ettei taaskaan ehdi kaikkia (tai juuri ketään) näkemään, mutta me muutetaan takaisin Suomeen jo kesällä, joten silloin sitten viimeistään. Niin, ja mainitsin täällä blogissakin jossain vaiheessa, että olen loppusyksystä asti tehnyt Suomeen töitä, niin on kyllä mukava päästä vähän hieromaan bisnestä samalle aikavyöhykkeelle muiden kanssa, tää Kalifornian +10 tuntia kun ei ole ihan helpoin mahdollinen... Netissä näin otsikon, että Suomessa ensi viikolla jopa kymmenen astetta lämmintä ja aurinkoista, toivotaan sitä! Tuodaan parhaamme mukaan aurinko mukanamme. Villanutut silti mukaan, haha!

Kirjoittelin Havaijin paluulennolla tiivistetyn matkapäiväkirjan, jonka julkaisen heti, kun saan lisättyä siihen sopivat kuvat, eli toivottavasti viimeistään huomenna!