maanantai 8. kesäkuuta 2015

Muuttoauton vienti Suomeen

Tänne muuttaessamme Timo halusi toteuttaa haaveensa avoautosta, joten hommasimme ensiautoksemme käytetyn Porsche Boxterin. Porschella olikin aika hauska ajaa ensimmäiset puoli vuotta katto auki mm. upeaa 1-tietä. Tulihan sillä myös suoritettua autokoulun ajokoe, haha! Jossain vaiheessa kevättä 2014 Porsche alkoi kuitenkin temppuilla sen verran useasti ja sen verran kalliisti, että näimme fiksuimmaksi myydä auton pois. Myynnistä voit lukea enemmän täältä.

Alunperinkin tarkoituksenamme oli ostaa järkevä auto Suomeen vietäväksi, tuo Porschen temppuilu vain aikaisti aikeitamme. Hyvä niin, koska autokaupoilla saimme yllätyksen: moni merkki kieltäytyi myymään uutta autoa muuttoautoksi. Käymistämme kaupoista ainakin Audi, BMW ja Mersu kieltäytyivät myymään uutta autoa, ellemme pidä sitä täällä kaksi vuotta ennen muuttoa. Tai toki olisivat myynneet, mutta ongelmia olisi tullut täältä lähtiessä.

Kiersimme tuon säännön ostamalla certified pre-owned auton. Siis melkein kuin uuden auton. Kiersimme pari viikonloppua autokauppoja ja teimme aika monta koeajoa, ennen kuin Montereystä löytyi vuoden 2013 Audi A4 Prestige-malli. Kaupat syntyivät huhtikuussa 2014. Autosta oli vielä alkuperäistä takuuta jäljellä sekä siihen sai certified pre-owned -tapaan vähän lisätakuutakin.


Vähän auton oston jälkeen kuulimme huhua, että muuttoautojen veronalennusta ollaan poistamassa. Kirosimme huonoa tuuriamme! Jännityksellä jäimme odottamaan koskeeko veronalennuksen poisto myös jo ostettuja autoja. Jos koskisi, meille oli todennäköisesti tullut taloudellista tappiota.

Muuttoautojen veronalennus poistui 1.1.2015. Kuitenkin viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä Suomeen muuttava henkilö voi saada veronalennuksen mikäli auto on ostettu (ja rekisteröity ostajan käyttöön) viimeistään 31.12.2014. Edellytykset veronalennukselle ovat mm. se, että auton tuo maahanmuuttaja, auto tuodaan omaan käyttöön, auto on ollut omistuksessa vähintään 6 kk ennen muuttoa ja että auto tuodaan muuton yhteydessä (aikaisintaan 3 kk ennen tuojan muuttoa ja viimeistään 12 kk muuton jälkeen). Koko lista edellytyksistä löytyy Tullin sivuilta täältä.

Koska olimme ostaneet auton ennen vuodenvaihdetta, estettä veronalennukselle ei ollut. Aloimme nyt kesällä puuhaamaan auton muuton järjestelyitä. Päätimme pitää auton mahdollisimman pitkään ja lähettää sen vasta juuri ennen omaa maasta poistumistamme. Täällä kuitenkin auto on aivan välttämättömyys ja viikkojen auton vuokraus käy kalliiksi. Muutamme Helsinkiin, jossa auton tarve ei ole aivan välitön, ja selviämme aivan hyvin vaikka saisimme auton vasta syksyllä.

Timon kaksi Suomeen muuttanutta kollegaa on käyttänyt teksasilaista rahtifirmaa auton kuljettamiseen Suomeen, ja ovat olleet tyytyväisiä palveluun, joten oli helppo valita mitä firmaa käytämme. Heidän lähin toimipisteensä on Los Angelesissa, mutta heiltä on mahdollista tilata auton nouto San Josesta n. 300 dollarin hintaan. Harkitsimme itse vievämme auton Losiin, mutta se ei sitten oikein sopinutkaan tulevan road tripin aikatauluun, joten pyysimme noudon viimeiselle Kalifornia-päivälle. Nyt olemme sormet ja varpaat ristissä että kaikki sujuu kuten pitääkin, sillä paljon varaa myöhästelyihin ei ole, kun häippäsemme maasta. Rahtifirman nettisivuilta löytyy kiinnostuneille rahtilaskuri, jonka avulla voi selvittää rahtauksen kulut.

Muuttoauto pitää tietysti myös poistaa Kalifornian rekisteristä. Edessä oli reissu aina-niin-ihanaan DMV:n toimistoon. Mukaan tarvitsi auton omistuksen osoittavan title-paperin (kulkee myös nimellä pink slip) sekä REG 32 -lomakkeen täytettynä. Niin ja ajokortin, tosin ilmeisesti henkilötodistuksena, ei niinkään todisteena ajo-oikeudesta.

DMV:n keikka ei yllättäen mennyt ihan putkeen. Ekalla kerralla Timo ihan oman huolimattomuuden takia unohti tuon titlen kotiin ja joutui palaamaan uudestaan DMV:lle, sinne pitkän ikuisuudelta tuntuvan jonon hännille. DMV:n toimistoissa on pihalla usein sellainen "sisäänheittäjä", virkailija jonka tehtävänä on avustaa jonossa seisojia jotta heidän asiointinsa sujuisi jouhevammin. Tämä virkailija oli sitten Timon asian kuullessaan sanonut, että Timo olisi voinut jättää lomakkeen johonkin laatikkoon, jossa luki että käsittelevät asian ja lähettävät "päätöksen" postissa 5 päivässä. Timo sitten kysyi, että mitä tekee tuon titlen kanssa, niin virkailija oli vaan sanonut, että ei koko titleä tarvita! Ööööh... lomakkeessa luki kissankokoisin kirjaimin (no ei ihan mutta melkein) että title tarvitaan, joten ei ihan ollut loogista ettei sitä tarvitsisi ollenkaan. (Siis toki tuo titlen tarpeellisuus oli vähän outo juttu, koska eikös he sieltä rekisteristä näe kuka auton omistaa, miksi se pitää todistaa vielä jollain lippulapulla?) Täällä ei edes posti kulje 5 päivässä, joten vähän epäilytti tuo päätöksen saaminen postitse viiden päivän kuluessa. Joten Timo jatkoi jonottamista.

Tiskillä homma hoitui nopeasti ja Timo sai tarvittavat leimat papereihin. Tuohon lomakkeeseen Timo oli laittanut vanhan Campbellin osoitteen, koska emme haluneet ottaa riskiä siitä että homma tyssää eri osoitteeseen lomakkeen ja DMV:n tietojen välillä. DMV:n kanssa kun osoitteenmuutoskaan ei ole ihan varmasti kerralla oikein menevä juttu. Ja sanoi se tiskin virkailijakin ettei haittaa vaikkei enää osoitteessa asutakaan, ilmeisesti DMV:tä ei kiinnosta. He lähettävät hyvitysshekin rekisteröinnin loppuajasta vanhaan osoitteeseen emmekä todennäköisesti nyt saa sitä, mutta se ei ole kuin korkeintaan parin kympin menetys. (Postin kääntö on kyllä tehty, mutta ainakaan vielä se ei ole toiminut yhdenkään kirjeen kohdalla).

Kun auto saadaan Suomeen, se pitää tietysti rekisteröidä Suomeen ja tehdä mahdollisesti tarvittavat muutostyöt. Esimerkiksi autossamme ei ole keltaisia vilkkuja, mikä on Suomessa vaatimus. Myös takasumuvalot puuttuu. Nämä joudutaan Suomessa "korjaamaan" - tai sitten ei. Netistä löytyy ristiriitaista tietoa siitä joutuuko vai ei. Joissain lähteissä sanotaan, että muuttoautoa ei välttämättä tarvitsisi korjata, koska se on lähtömaassa hyväksytty. Meidän pitää myös päivittää automme vakiovarustukseen kuuluva navigaattori, ja ilmeisesti sen tekemiseksi koko etupaneeli pitää irrottaa ja lähettää Saksaan. Kuulostaa aivan pähkähullulta, toivottavasti onnistuu muutenkin... Jää nähtäväksi!

6 kommenttia:

  1. Nämä täkäläiset punertavat vilkut on kyllä ihan kammottavat, hyvä jos niitä erottaa taka- ja jarruvaloista :DD

    VastaaPoista
  2. Onko tuo teksasilainen rahtifirma kenties Halmari ? :D Ovat miehen perheen tuttuja ja onpa anoppi ollut siella reilun vuoden toissakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, juurikin se :) Maailma on taas pieni :)

      Poista
    2. Hehee, oon kaynyt siella toimistolla pari kertaa. Se on just taalla kaupungin etelapuolella. Pieni maailma todellakin :)

      Poista
    3. Noniin, pistän sit sut asialle palautteen kanssa, varsinkin jos tulee negatiivista sanottavaa ;) No ei nyt kai, kaikki ainakin tähän mennessä toiminut hyvin, nopeat vastaukset ja hyvät ohjeet :)

      Poista