"Tiesithän, että siellä Amerikassa ei sitten ole mitään lomia", oli yksi yleisimmistä kommenteista, joita sain viime vuonna kun kerroin meidän muuttavan Kaliforniaan. Hyvä että varoittivat, sillä tottahan se on.
Luin vähän aikaa sitten Helsingin Sanomista tämän artikkelin siitä, miten USA on maailman 21 rikkaimmasta maasta ainoa, joka ei velvoita työnantajiaan antamaan työntekijöilleen yhtään palkallista lomaa. On siis täysin laillista, että työnantaja ei anna työntekijöilleen lomaa, ja tämä tilanne onkin kovin tuttua neljäsosalle työvoimasta, mm. osa-aikatyöläisille. Suomalainen neljän viikon kesäloma on yhtä pitkä kuin useimmiten täällä äitiysloma - siis jos työnantaja haluaa sellaisen työntekijälleen antaa, pakkoa kun ei ole.
Amerikkalaisen kesäloma on keskimäärin 1-2 viikkoa. Kansallisia vapaapäiviä on 10, mutta ainakaan Timon työpaikalla nämä kaikki eivät ole vapaapäiviä, eli on työnantajan päätettävissä, mitkä näistä on vapaata. Samoin sairaslomapäivät menee lomakiintiöstä, joten töihin tullaan vaikka pää kainalossa - tai kuten Hesarin artikkelin jutussa: tullaan töihin kipeänä, koska sillä säästetään työnajantajan kiintiöimät kahdeksan sairaslomapäivää, jotka voidaan myöhemmin käyttää lomapäivinä.
On myös tyypillistä, että amerikkalainen ei pysty käyttämään lomapäiviään. Jos Suomessa ei työpaikoilla oikein tapahdu mitään kesäkuukausina, niin täällä bisnes ei pysähdy kesäkuukausinakaan. Projektit myös etenevät kesän aikana, eikä ole hyväksyttävä syy olla pois projektipalavereista loman takia. Eräs suomalainen tuttuni kertoi, että hänen reilun kahden viikon (Suomen)lomansa kanssa työkaverit olivat alkaneeet kyräillä, koska heillä ei heidän omien sanojensa mukaan olisi "varaa" tuollaisiin lomiin. Tälläisessä tilanteessa ei varmasti ole fiilistä viettää lomaa, kun työkaverit siitä valittavat. Täällä voi lomapäiviä kuitenkin säästää lähes loputtomasti, ja käytännössä edellisen vuoden lomia käytetään vielä seuraavakin vuonna.
Omasta kokemuksestani en sattuneesta syystä voi oikein puhua, mutta jos
Timon kokemuksia peilaan, niin Timo ei ole huomannut edes, että kukaan
hänen työkavereista olisi ollut lomalla kesällä! Tai jotkut ovat viikon olleet, mutta siinäpä se. Ja kuten Timon työpaikalla amerikkalaiset kollegat sanovat, heidän työpaikkansa on amerikkalaisella mittapuulla hyvinkin suomalainen - mitä tulee mm. vähäisiin irtisanomisiin. Joten tuolla tuskin edes työntekijöiden kesken kyrältäisiin pidempää lomaa - mutta silti kukaan niitä ei pidä.
Miksi amerikkalaisten ei sitten kuule valittavan näistä lyhyistä lomista? Kuten artikkelissakin mainitaan, amerikkalaiset arvostavat työntekoa ja ahkeruutta. Tähän amerikkalaiseen unelmaan jotenkin sopii hyvin ajatus siitä, että olet oman onnesi seppä. Työllä ja menestyksellä voit ansaita rahaa - ja myöhemmin niitä lomapäiviä. Yhteiskunta ei ole vastuussa sinusta, vaan sinä itse. Toisaalta luulen syynä olevan myös pelon, sillä amerikkalainen pelkää työpaikkansa puolesta, jos hän alkaa vaatimaan pitkiä lomia. Aina on nimittäin joku, joka tulee mielellään tilallesi ilman lomiakin. Täällä ollessa on kuullut niin uskomattomia irtisanomistarinoita, että jokaisen työntekijän onkin vähän syytä pelätä työpaikkansa puolesta. Järkeenkäypä syy on myös amerikkalainen kuluttaminen ja elintasokustannukset. Elämä täällä ei ole halpaa, ja esimerkiksi asiakaspalvelualalla palkat pienet, että lomiin ei ole olekaan oikein varaa. Jos esimerkiksi tarjoilijan palkasta suurin osa tulee tipeistä, niin ei ole ihmekään ettei halua loman pitämiseen ole.
Kysyin vielä amerikkalaiselta ystävältäni kommenttia noihin Hesarin jutun väitteisiin. Hän allekirjoitti kyllä kaikki nuo mitä tuossa Hesarin jutussakin oli, kertoi myös historiasta johtuvista syistä. Ja korosti sitä, ettei amerikkalaiset taida vain yksinkertaisesti tietää paremmasta lomasysteemistä tai ole tottuneita sellaiseen...
Joten se varoitus, jonka sain niistä lyhyistä lomista, oli kyllä ihan paikkansapitävä. Ei vain sinänsä koske meitä, sillä Timolla on amerikkalaisessa työsopimuksessa suomalaisten pituiset lomat. Mutta jotain ehkä kertoo tähän kulttuuriin sopeutumisesta, että tähän mennessä Timo on näistä lomistaan käyttänyt yhden viikon sekä ottanut kolme pidennettyä viikonloppuvapaata. Täällä nimittäin ehtii viikonloppunakin paljon, se tuli todistettua Yosemitessa ja Grand Canyonilla. Myös jatkuva hyvä sää takaa sen, että olet viikonloppuisinkin ihan lomafiiliksissä. Ja kun D-vitamiinitasot on jatkuvan auringonpaisteen ansiosta kohdallaan, on olo koko ajan energinen. No joo, hieman romantisoitu esimerkki, mutta olemme huomanneet, että täällä ihmiset osaavat ottaa ilon irti myös niistä muutamista kansallisista vapaapäivistä tai lyhyistä lomista. On hyvin tyypillistä tehdä viikonlopun mittainen matka jonnekin, ja se riittää ihan hyvin. Tai sitten ei vain tiedetä paremmasta, hehe...
Tämän heikon aasinsillan myötä voin kertoa, että itse asiassa tätä lukiessanne me olemmekin juuri nyt viettämässä lomaa USA:n itärannikolla! Tulossa siis paljon tarinointia toiselta puolelta Amerikkaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti