Napa & Sonoma Wine Country

Kalifornia on tunnettu myös hyvistä viineistään. Sen huomaa helpostikin ajaessa täällä pohjois-Kaliforniassa: jos ei olla vuorilla (tai joskus silloinkin), tai isossa kaupungissa, jossain horisontissa näkyy todennäköisesti viinipensaita. Itse asiassa meidän lähimmät viinitilat taitavat olla ihan muutaman mailin päässä Los Gatosissa!

Noin 90 minuutin ajomatkan päässä San Franciscosta pohjoispuolella sijaitsee Napan ja Sonoman viinialueet. Nämä kaksi aluetta kulkevat pohjois-eteläsuunnassa muutaman mailin päässä toisistaan, mutta ovat silti tosi erilaisia keskenään. Napa on enemmän hienostuneempi, Sonoma rennompi. Napan viineillä onkin pitkät perinteet ja ne kilpailevat Ranskan viinien kanssa maailman parhaiden viinien titteleistä, kun Sonoman viineissä on enemmän kokeiluhenkisyyttä ja pienen puuhailun meininkiä. Sonomassa viininmaistelu maksaa noin puolet vähemmän kuin mitä Napassa. Yhteistä alueille on se, että molemmat ovat myös tunnettuja hyvistä ravintoloistaan!

Vaikka viineista ei ymmärtäisi yhtään mitään, on noilla viinialueilla vierailu ehdottomasti kokemisen arvoista. Pikkutieitä, viinipensaita silmänkantamattomiin sekä viinitiloja, jotka useimmat ottaa vastaan vieraita. Ja viinitilan jälkeen voi käydä jossain hyvässä ravintolassa syömässä. Me olemme käyneet alueella kolmesti: alkukesästä kävimme Sonomassa, ja nyt molempien Suomi-vieraiden kanssa kävimme Napassa. Viinitiloilla vierailu on täällä tosi suosittua puuhaa etenkin viikonloppuisin. Viinitiloilla järjestääkin viinimaisteluiden lisäksi esimerkiksi live-musiikkia, ja monilla tiloilla on ihan sallittua tulla pikniköimään viinitilan pihoille (toki tällöin on kohteliasta ostaa viinitilan tuotteita). Monet kalifornialaiset tulevatkin hengailemaan tiloille koko päiväksi, ja täytyy sanoa, että tuo tuollainen on juuri sitä rentoa kalifornialaisuutta, josta täällä pidämme. Viinitiloilla vierailussa on sekin etu, että monesti viinitilat myyvät tiettyjä viinejä vain tilamyymälöissään, niitä ei siis saa mistään muualta.

Alkukesästä lähdimme Sonomaan melkoisen ex tempore, joten viinitilakin valikoitui matkaoppaan suositusten perusteella. Menimme pienelle viinitilalle nimeltään Katz. Täällä viininmaisteluihin ei tarvitse etukäteen varata paikkaa (paitsi isot seurueet), joten pölähdimme vain paikalle, maksoimme viinimaistelumaksun (10 dollaria viiden viinin maistelusta) ja saimme listalta valita haluamamme viinit, joita esittelijä maistatti yksi kerrallaan. Kuten voi arvata pienen tilan ollessa kyseessä, tiskin takana hääräsi itse Mr. Katz sekä hänen poikansa (joka oli meidän esittelijänä). Olimme lukeneet etukäteen Sonoman viinien eksperimentaalisuudesta, niin näiden kyseisten viinien kohdalla se tuli hyvin esille. Huh, mitä makuja. Siis jos ihan suoraan sanotaan, niin osa viineistä maistui ihan etikalta, ja se oli ihan tarkoituksenmukaista. Joten vaikka emme tilalta ostaneetkaan mitään kotiinvietävää, oli kokemus silti mielenkiintoinen.

Tiskin takana hääräsi itse paikan omistaja (hänen kuvansa myös takaseinän taulussa)

Viinitilalta suuntasimme syömään Sonoman keskustaan. Se oli ihan supersymppis pieni paikka, joka levittäytyi "keskusaukion" ympärille. Kävimme syömässä jollain kivalla terassilla ja pyörimme muuten puistossa ja pikkuputiikeissa. Erittäin kiva päivä!

Sonomassa hotellit ovat tälläisiä symppiksiä B&B-paikkoja. Ja superkalliita...

Sonomassa on myös pari hyvää juustotehdasta

Napaan suuntasimme toisen Suomen vieraiden kanssa hieman tarkemmalla agendalla. Nimittäin jos edellisestä viininmaistelusta jotain jäi kaipaamaan, niin itse viinitilan ja viininvalmistusprosessin näkemistä. Näitä kiertueita ei kovin moni tila kuitenkaan tarjoa. Löysin kuitenkin yhden suositellun, jonne varasin meille paikat. Kiertue maksoi henkilöltä 40 dollaria, ja se kesti noin 90 minuuttia. Kiertue osoittautui jokaisen dollarin arvoiseksi. Kiertuetta veti symppis aito napalainen mies aika perinteisellä amerikkalaisella show-meiningillä. Kiertue oli informatiivinen, ja opimme sen aikana mm. sen, että kalifornian suht kuiva ilmasto aiheuttaa viiniköynnöksille stressitilan, mikä tuo rypäleisiin juuri oikeanlaiset maut. Tietenkään itse viininvalmistuksesta ei nähty kuin isoja tankkeja ja tynnyreitä sekä lasin läpi pullotuskone, mutta on toki sekin jo paljon. Kierroksen paras anti oli minun mielestäni lopuksi ollut ohjattu viininmaistelu. Kiertueen vetäjän opastuksella maistelimme neljää eri viiniä muutamalla eri viininmaistelutekniikalla. Täytyy sanoa, että jopa tälläinen viininoviisi kuin minä sain oikealla maistelutekniikalla ihan uusia makuja esiin.

Viinitilakiertueen vetäjä

Pullokonetta oli kiva tutkia :)

Maistellut viinit

Toisten Suomen vieraiden kanssa kävimme kuohuviinitilalla nimeltään Mumm Napa. Näihin on joku Suomessakin saattanut törmätä, koska kyseisiä kuohuviinejä on ihan Alkon perusvalikoimassakin. Tähänkään viininmaisteluun ei tarvitse varata paikkaa etukäteen. Me vähän epäilimme, että sunnuntai-iltapäivänä maisteluun olisi ruuhkaa, mutta saimmekin pöydän heti. Maistelu maksoi 18-25 dollaria riippuen minkä maistelusetin valitsi. Me valitsimme setin, missä oli samasta kuohuviinistä kahta eri vuosikertaa. Kyseiset viinit olivat vain tilamyynnissä, joten siinäkin mielessä mielenkiintoinen valinta. En tiedä johtuiko se kuplista, mutta eroa vuosikertojen välillä oli vähän vaikea havaita, ainoastaan huomasimme, että ikääntynyt maistui ehkäpä hieman kuivemmalle. Erona edellisiin viininmaisteluihin oli myös se, että kuohuviinejä tuotiin kokonaiset kuohuviinilasilliset, ei vain pieniä liruja lasin pohjalle, niin kuin viineissä. Mutta ehkäpä tuo kunnon annokset vaikutti siihen, että paikka oli suht nuorten kaveriporukoiden (täällä ikäraja 21 v.) suosiossa, ja meininki oli vähemmän sellaista vakavaa viininmaistelua. Ja mikäs siinä kesäpäivää viettää auringossa, kun maisemat ovat tälläiset:

Maistellut kuohuviinit

Mumm:ilta (hihi) ajoimme snäkärin kautta kotiin. Kävimme nimittäin ulkoilmaravintolassa nimeltään Gott's Roadside. Halusimme tarjota vieraillemme hampparit (sillä jos jotain amerikkalaiset osaa tehdä, niin hyviä hampurilaisia), ja luulen että tämä oli ihan suht nappivalinta. Annoskoot oli kyllä taas niin amerikkalaisia, että puolet jäi syömättä. Iso plussa siitä, että kaikki listan hampparit sai myös kasvisversiona.

Perus amerikkalainen hamppariateria: cokista, milkshake, hampparit, ranut ja sipulirenkaat.. nams!

Suosittelemme vierailemaan Napassa & Sonomassa! Jos ei vain viinin, niin myös tunnelman vuoksi!