Ensimmäisten päivien tunnelmia

Ensimmäisistä päivistä selvitty kunnialla. Olemme päässeet väliaikaiseen asuntoomme ja saaneet paljon käytännön asioita hoidettua. Kaikki on mennyt niin hyvin, että pessimistinä oikein odotan jo sitä eka takapakkia :)

Saimme maanantaina avaimet väliaikaiseen asuntoomme Santa Clarassa, joka sijaitsee San Josén vieressä. Asunto on asuntokompleksissa, joka tietääksemme vuokraa pääasiassa näitä asuntoja yritysten työntekijöille, jotka ovat täällä väliaikaisesti. Joten asunnot ovat kalustettuja. Olimme etukäteen nähneet kämpästä ulkokuvia, mutta kämpän sisustus oli arvoitus. Odotimme ulkokuvien perusteella hyvinhoidettua ja siistiä kämppää, mutta saimme suorastaan mahtavan kämpän.

Kämpässä on kaikki tarpeellinen ja huonekalut ovat laadukkaita ja tyylikkäitä. Keittiössä on kivitasot ja isot kodinkoneet harjattua terästä. Ja kyllä, kokolattiamatto. Mutta sitä ei varmaankaan voi täällä välttää, onneksi kaapista löytyy myös mattoimuri.  Ja entäs nämä:

 Superisot pesukone ja kuivausrumpu. Pienemmätkin olisivat riittäneet, noihin kun mahtuu kerralla suurinpirtein koko meidän vaatevarasto. Kylppärikin on varmasti isompikin kun meidän Suomen kodin makuuhuone!

Ainut mitä kaipaan, on oma sänky, mutta kyllä tämäkin ihan menettelee ;)

Eli oikeasti tämä kämppä on ihan överi. Liian överi siihen mitä meillä tulee olemaan varaa siinä pysyvämmässä kämpässä. Meidän budjetti on siinä 2000 dollarin paikkeilla, ja tämän vuokra on varmaankin tuplat. Mutta vaikka ei ihan tälläistä löytyisikään vuokrattavaksi, niin ainakin haluaisimme tästä tämän parhaat puolet: korkeat huoneet ja useat ikkunat. Toimiva ilmastointi olisi myös plussaa.

Asuntokompleksissa on myös toimiva kuntosali, jota on tullut testattua. Ja kyllä, täälläkin kokolattiamatot.

Ai niin, ja se tärkein, paljon jo etukäteen hehkutettu pool:

Ihan kelpo ;)

Asuntoon asettumisen lisäksi olemme saaneet tosiaan käytännön asioita hoidettua. Tänään kävimme paikallisessa sossussa viemässä sosiaaliturvatunnushakemuksen. Maan tapaan virastoon jonotettiin ja sisään mentiin turvatarkastuksen kautta. Odotushuoneessa oli omituinen numerolappusysteemi, ja jouduimme odottamaan noin puoli tuntia vuoroamme. Näissä viranomaiskäynneissä aina jännittää eniten se, onko kaikki tarvittavat paperit mukana. Nyt meillä oli mukana passit viisumeineen, etukäteen täytetty sosiaaliturvatunnushakemus, dokumentti, joka todisti että olemme tulleet maahan sekä avioliittotodistus/virkatodistus. Onneksi tälläkin kertaa meillä oli kaikki tarvittava mukana, mutta homma tyssäsi siihen, että siinä dokumentissa joka todisti meidän maahantulon, oli molemmilla etunimeksi ilmoitettu sekä etunimi että toinen nimi, eli minä olin Riikka Maarit. Kun taas passeissa ja muissa asiakirjoissa on etunimenä vain Riikka. Tämä on viranomaisten virhe, mutta niin suuri virhe ettei käsittelyä voida jatkaa ennen kuin nimi on korjattu siihen maahantulodokumenttiin. Eli jokaisessa virallisessa dokumentissa nimien pitää olla täysin samalla lailla. Jotenkin tämä ehdottomuus ei yllättänyt, tässä kun on tullut tutustuttua maan byrokratiaan ja ehdottomuuteen byrokratiassa. Mutta mikä yllätti on, että käsittelyaika tämän pienen virheen takia kasvoi jopa neljään viikkoon! Kun siis alunperin meidän olisi pitänyt saada virastosta mukaan sosiaaliturvatunnukset ja kortit olisivat tulleet kahdessa viikossa postissa. Ongelmana tässä pidentyneessä käsittelyajassa on se, että Timolle ei virallisesti voida maksaa palkkaa, ennen kuin sosiaaliturvatunnus on olemassa. Virkailija tosin sanoi, että lain voi kiertää, mutta arvatenkin se vaatii taas lisää paperisotaa. Mutta huolestuneille perheenjäsenille tiedoksi, että eiköhän Timon työpaikan HR selvitä asian parhaiten päin, ja kyllä meillä on säästöjä, vaikka palkan tulo viivästyisi.

Eilen käytiin avaamassa minulle amerikkalainen puhelinliittymä (Timo sai liittymän töistä). Täällä kytkykauppa puhelimen ja liittymän kanssa on se yleisin vaihtoehto, ja liittymät ovat tällöin määräaikaisia (useimmiten ilmeisesti 2 vuoden) sopimuksia. Ei siis oikein vaihtoehtoja tähän minun tilanteeseeni. Käytännössä se, että halusin vain liittymän, rajoitti vaihtoehdot yhteen puhelinoperaattoriin. Puhelinliittymissä rajoittavin tekijä on se millaisen datapaketin haluaa, ja vaikka valitsimme toiseksi pienimmän datapaketin tuli hinnaksi 65 dollaria kuukaudessa. Suomeen verrattuna hinnat on älyttömät ottaen huomioon senkin, että kyseessä on datapaketti, ei laajakaistayhteys. Täällä systeemi menee niin, että jos datapaketin (minulla 2,5 GB) ylittää, ylimenevästä datasta ei veloiteta, mutta yhteys hidastuu todella hitaaksi. Eli käytännössä varmaankaan loppukuusta ei paljon nettiä käytetä, jos datapaketti ylittyy! Täällä liittymämyyjät kauppaavat liittymiä (ja suorastaan unelmia) aika innokkaasti, ja varmasti asiasta tietämätöntä (eli minua, ellei Timo olisi ollut mukana) olisi ehkä huijattu ostamaan kaikkea turhaa liittymän mukana, ja meille tarjottiin aiemmissa paikoissa jopa 100 dollarin liittymää! Pitää siis tietää mitä haluaa. Liittymän avaaminen olisi onnistunut netissä, mikäli minulla olisi ollut jo se sosiaaliturvatunnus, mutta koska ei vielä ollut, piti mennä liikkeeseen asioimaan. Siellä käytännössä minun viisumityyppini olisi pitänyt riittää liittymän avaamiseen, mutta ei sitten kuitenkaan riittänyt, ja liittymä piti ottaa liittymä Timon nimiin. Myyjä skannasi passin ja viisumin ja lähetti ne jonnekin hyväksyttäväksi, ja hyväksynnän jälkeen liittymä aktivoidaan. Myyjä lupasi että näin tehdään aamuun mennessä, mutta ainakaan vielä ei ole liittymä aktivoitunut. Täällä on jo muutaman kerran tullut olo, että pitää vain luottaa, että kaikki hoituu ajallaan ja että ihmiset ovat rehellisiä ja oikealla asialla (tässäkin kun on skannattu passi ja annettu luottokorttitiedot myyjälle, kaikki identiteettivarkauden ainekset kasassa). Se on ehkä se suurin kulttuurishokki minulle, kun on tottunut suomalaiseen täsmällisyyteen ja rehellisyyteen.

Noista paikallisista luottokorttikäytännöistä ja identiteettivarkausmahdollisuuksista voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jätetään seuraavaan kertaan. Täytyy vielä sanoa, että nyt kun alkaa jet lag olemaan selätetty, olo alkaa olemaan aikamoisen onnellinen tänne tulosta ja täällä olosta. Kaikki siis meillä hyvin!