Joulukuusi ja pipareita

Perinteisesti täällä haetaan joulukuusi kotiin heti Kiitospäivän jälkeen, eli suurinpirtein marras-joulukuun vaihteessa. Itse olemme tottuneet suomalaisittain hakemaan kuusen sisälle muutama päivä ennen joulua, ja saimmekin "venytettyä" kuusen hakua viime viikonloppuun asti, vaikka muutamat kuusikaupat tuossa lähellä houkuttelivatkin meitä jo aiemmin. Mietimme myös miten elävä kuusi kestää kuukauden ajan sisätiloissa, joten silläkin perusteella haimme kuusen vasta puolitoista viikkoa ennen joulua.

Halusimme ehdottomasti aidon kuusen. Sinänsä olisi voinut olla mielenkiintoista ostaa tekokuusi täältä ja tuoda se Suomeen, koska monet tekokuuset ovat täällä mallia överi, ja kylläpä olisi Suomessa herättänyt kateutta (tai sitten ei). Näkemissäni tekokuusissa oli vakiovarusteena mm. glitteriä ja miljoona pientä valoa, joten ei kiitos. Kuusen tuoksustakaan ei täällä tarvitse huolehtia, kiitos lukuisat sumutettavat kuusituoksut ja kuusituoksukynttilät.

Ostimme kuusemme alle kilometrin päässä sijaitsevasta kuusikaupasta. Tarjolla oli kolmea erilaista lajiketta, joiden nimiä ei tullut valitettavasti painettua mieleen. Mutta näin ulkonäöllisesti oli tarjolla suomalaistyyppistä kuusta (paljon tuuheampana vain), sellaista katajan näköistä mutta männyn neulasilla varustettua (vitsi, mikä kuvaus) sekä näiden kahden välimuotoa. Vain ensimmäisessä oli puun hajua, mikä oli tosi kummallista! Kaikki kuuset olivat kasvatettuja ja arvatenkin ihan eri luokkaa kun Suomen vastaavat (toki lajikekin vaikuttaa tähän). Hinta määräytyi puun pituuden mukaan. Me halusimme mahdollisimman pienen kuusen joka oli mahdollisimman suomalaistyyppinen. Jonkin aikaa saimmekin pyöriä kuusipihalla löytämättä sopivaa yksilöä. Valitsemamme yksilö oli valehtelematta koko kaupan rumin yksilö! Mutta meidän mittapuulla se oli juuri täydellinen, ja sopivan lyhytkin. Yritimme tuolla rumuudella kalastella vähän alennusta hinnasta, mutta jouduimme kuitenkin ihan täyden hinnan maksamaan (35 dollaria + verot ja vaihtorahat tippikulhoon eli yhteensä 40 dollaria).

Tasan yksi surkea kännykkäkuva tuli näköjään otettua kuusikaupasta...

Amerikkalaiset taitavat yleisimmin kuljettaa joulukuusensa kotiin auton katolla sellaiseen muoviin käärittynä. Koska meidän tapauksessa katolle kiinnittäminen olisi ollut ajanhukkaa, kannoimme kuusen käsin kotiin. Tapamme ei tainnut ilmeistä päätellen olla se tavallisin. Kotipihallammekin saimme pitkiä katseita, ja vielä pidempiä seuraavana päivänä kun kuljimme pihan poikki joulupukeiksi pukeutuneena - ne hullut suomalaiset.

Olimme outo näky Amerikassa, koska a) kävelimme b) kannoimme joulukuusta

Joulukuusta varten piti ostaa kaikenlaista tykötarvetta. Valikoimaahan täällä riitti, ja suorastaan kärsimme runsaudenpulasta. Mutta mikä parasta, täällä oli jo noin kuukautta ennen joulua joulukoristeet monissa paikoissa alennuksella! Halusimme kuitenkin valita koristeita kuuseen hyvällä maulla, ja ainoastaan sellaisia mieluisia, joten siksi koristeita onkin aika niukasti - jääpähän varaa hankkia lisää tulevina vuosina. Nuo ostamamme kuusenkoristeet ovat tosi ihania! Esimerkiksi nuo pesukarhut, niistä jää myös muisto Amerikasta, koska niitä pesukarhuja on tässä meidän pihapiirissäkin näkynyt. Meidän kuusesta myös puuttuu valot, ja tulee todennäköisesti puuttumaan koko jouluna. Valoja kun ei voi käyttää Suomessa, joten en innostu kertakäyttöisten valojen hankkimisesta. Meillä on ikkunassa viime vuonna hankitut jouluvalot, joita saatan sovittaa kuuseen tässä joku päivä, jos innostun. Täällä muuten harrastetaan kuusen alusmaton sijaan kuusen hametta, joka puetaan kuusen jalan päälle peittämään sen "rumuutta". Mielestäni niin outo konsepti, että sekin tree skirt jäi ostamatta.

Joulukuuseen päätyi myös pari lapsuudenkodistani peräisin olevaa koristetta!

Olen muuten vähän huolestunut siitä ettei meidän kuusemme juo vettä! Jalan vesisäiliö on ollut koko ajan täynnä, mutta kuusi on juonut siitä ehkä desin vettä. Suomessahan käsittääkseni kuuset juovat litrakaupalla, tosin ei ihmekään, kun jäinen kuusi tuodaan sisätiloihin ja sen herätessä henkiin sillä onkin varmasti jano. Mutta kun tuo ei juo ollenkaan, ei voi olla normaalia? Ihan hengissä tuo kuusi kuitenkin on, eikä neulasia ole tiputellut yhtään tähän mennessä. No, ehkäpä täällä sisä-ja ulkolämpötilan välillä ei ole tällä hetkellä niin suurta eroa (ainakaan täällä meidän kylmässä kämpässä) että kuusi vaatisikaan niin paljon vettä. Ja luin juuri uutisenkin, että kalifornialaiset joulukuuset ovat tänä vuonna erityisen kuivuudesta riuduttamia ja siksi vähän kärsineen näköisiä (niinpä vissiin joo, suhteellista...), joten ehkäpä tuo on vain tottunut kuiviin olosuhteisiin.

Kylläpä tuo kuusi on tuonut iloa! Olen monena iltana maannut lattialla kuusen vieressä ja vain haistellut sitä. Hullu mikä hullu...

Teimme eilen illalla joulua varten pipareita, kun Ikeasta ostettu piparirasia alkaa vedellä viimeisiään. Olen lukenut että Ikeasta saisi myös piparkakkutaikinapakastetta, mutta meidän Ikeasta ei kyllä sellaista löytynyt. Mutta eipä hätää, piparitaikinaa voi tehdä myös itse! Paitsi että täällä ei ole tummaa siirappia, piparkakkumaustetta tai pomeranssinkuorta... Eli piparitaikina tehtiin soveltaen niistä aineksista mitä täältä löytyy.

Tein taikinan tällä ohjeella käyttäen juurikin tuota samaa World Marketin Golden Syrup:ia eli vaaleaaa siirappia. Käsittelyn kannalta olisi ollut fiksua antaa taikinan muotoutua jääkaapissa esim. yön yli, mutta hätäsenä en tietenkään malttanut, vaan tein piparit vähän vaikeamman kautta, aluksi kun taikina oli tosi vaikeasti käsiteltävää. Piparit jäi paistamisen jälkeen aika vaaleiksi (ehkä sen vaalean siirapin takia), mutta maku on yllättävänkin sama kuin suomalaisissa kotitekoisissa pipareissa. Täältä Amerikan ihmemaasta löytyi vaikka minkälaisia piparimuotteja, joten tuli tehtyä myös jouluun liittymättömiä ninja-pipareita! Pipareita tuli vajaa sata, joten varmasti näistäkin osa lähtee Timon työpaikalle syötäväksi, ei millään saada noita kaikkia syötyä kahdestaan.

Osa pipareista koristeltiin vielä sokerikuorrutteella.

Viime viikonloppuna kokosimme myös Ikean piparkakkutalon ja koristelimme sen (hyvässä yhteisymmärryksessä). Kyllä on hieno, hehe. En edes viitsi laittaa kuvaa toisesta puolesta, joka meni vähän pieleen, kun yritin olla luova ja tehdä katosta valumaan sellaisia jääpuikkoja. Näyttää nimittäin enemmän lumivyöryltä kuin jääpuikoilta...

P.S. Timolla oli tänään työpaikan joululounas, ja listalla oli hampurilaisia, pihvejä ja pastaa :)