Twin Peaks -kuvauspaikoilla

Kun meille selvisi Amerikan asumisen alkutaipaleella, että tv-sarja Twin Peaks:ia on kuvattu Washingtonin osavaltiossa Seattlen kupeessa, meni kyseinen kuvauspaikka ehdottomasti Missä Amerikassa on käytävä -listalle. Mielestäni nimittäin osa sarjassa esiintyvästä fiiliksestä luodaan pitkillä hitailla maisemakuvauksilla ja jokseenkin rujoilla maisemilla. Varmasti kaikki sarjaa katsoneet muistavat sarjan hypnoottisen alkutunnarin. Minä muistan tunnarista myös vesiputoukset, ja kun selvisi, että kyseiset Snoqualmien putoukset sijaistevat tuolla Northwestissä, olihan niitä pakko päästä katsomaan. Vaikka tuolla Northwestissä ei ole kuvattu kuin sarjan pilotti (loput jaksot ja kohtaukset on kuvattu Hollywoodissa studiolla), kiinnosti silti nähdä se aito ja alkuperäinen noihin maisemiin sijoittuva Twin Peaks. Ja tämän vierailun jälkeen on kyllä pakko taas kerran katsoa sarjaa, ainakin tuo pilottijakso...

Tosifanille seudulta löytyy muitakin sarjasta tuttuja paikkoja, mutta me kävimme vain kahdessa: Snoqualmien putouksilla sekä Twede's Cafe:ssa (siinä missä FBI-agentti Dale Cooper sanoo olevan "a damn fine cup of coffee":ta). Nämä sijaitsivat lähellä toisiaan noin 30 minuutin ajomatkan päässä Seattlesta, tarkemmin sanottuna Snoqualmien ja North Bendin kaupungeissa. Olen nähnyt paljon kesällä otettuja kuvia kyseisistä paikoista, joten oman lisänsä kokemukseen toi se, että meille sattui melkoisen talvinen keli vierailulle. Olin pitkin viikkoa seurannut säätiedotusta, ja tiesin kyllä että lumisade oli mahdollinen. Säätiedoituksessa annettiin myös "severe alert" eli vakava varoitus Snoquelmie-joen tulvimisesta ja sen aiheuttamasta teiden sulusta alueella. No, olen jo sen verran tottunut paikallisiin säätiedotuksiin ja niiden liiotteluun, etten ihan niin vakavasti varoitusta ottanut. Ja sitä paitsi varotuksen tarkkaan lukemalla selvisi sen koskevan vain pienta aluetta joen varrella, ei koko jokialuetta, toisin kuin varoituksen otsikko antoi ymmärtää. Tarkistin kyllä, ettei reittimme mene kyseisen tulva-alueen läpi.

Lumen lisäksi tienpintaan oli kertynyt kivasti jäätä, joten hieman (lähinnä minua) jännitti "kesärenkailla" ajo noissa mäkisissä maisemissa. En oikeastaan tiedä, harrastetaanko täällä mitään talvirenkaita, joku asiasta tietävä lukija voi valaista asiaa. Sen tiedän, että joillakin talvisilla alueilla vaaditaan lumiketjuvalmius, eli autossa on oltava mukana lumiketjut ja niitä käytettävä tarpeen mukaan. Meidän vuokra-autossa oli onneksi hyvät urat renkaissa ja ihan napakka pito tienpintaan, joten selvisimme ihan hyvin.

Snoqualmien putouksilla oli paljon porukkaa. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka moni oli tuolla ihan ilman mitään tietoa Twin Peaks -kytköksistä. Haastavinta putouksille pääsemisessä oli se, että kävelytiet olivat aivan sairaan liukkaat! Olihan niitä jollain suolalla (?) "hiekotettu", mutta ei tarpeeksi. Putoukset olivat erityisen massiiviset nyt, kun on satanut enemmän. Itse asiassa putouksesta nousi niin paljon vesihöyrytihkua, että käytännössä kastuimme kokonaan. Yritin suojella kameraa, ja siksi otin vain muutaman kuvan, onnekseni ne onnistuivat tosi hyvin. Tuolla näköalatasanteella oli itse asiassa käynnissä joidenkin häät yhdessä tasanteen nurkassa! Vähän harmittaa, ettei asiasta ollut mitään varoitusta, koska tuli puhuttua ihan normaalilla äänellä (tai oikeastaan huudettua kun putoukset pauhasivat) ja muutenkin pyörittyä ympäri tasannetta ihan vapaasti. Vasta ihan loppuvaiheessa tajusin, että menossa on jonkun häät, luulin nimittäin aluksi, että siellä on joku muu kokoontuminen. No saivatpahan häävideolleen mahdollisesti vähän lisämaustetta suomenkielisestä huudoista...

Putouksille pääsemisen haastavin osuus: tää silta oli hieman kalteva ja sairaan liukas. Itse pääsin yli vain kaiteesta kiinni pitämällä.

Satuttiin paikalle auringonlaskun aikaan. Tää on ehdottomasti mun lempparikuva!

Putouksien yläpuolella sijaitsee hotelli, joka sarjassa esiintyi nimellä The Great Northern Hotel, oikeasti on nimeltään Salish Lodge&Spa. Emme ajanpuutteen takia käyneet sisätiloissa, tosin ne ei netin mukaan olekaan sellaiset kuin sarjassa. Ajelimme hämärtyvässä illassa North Bendiin, jonne matka kesti ehkä 10 minuuttia. North Bend on pikkupaikkakunta, jossa ehdoton katseenvangitsija on vieressä oleva massiivinen Si-vuori. Noin muuten keskusta näytti rajoittuvan muutamaan katuun. Twede's Cafe näytti aika tavanomaiselta dinerilta, joskin yllättävänkin ränsistyneeltä sellaiselta, ehkä odotukset olivat liian korkealla, haha! Ulkokuori on pyritty säilyttämään entisellään, mutta sisältä diner näyttää kaikkea muulta kuin Twin Peaksin pilotissa, jolloin se oli nimellä Double R Diner. Tosin syykin selvisi, nimittäin kyseinen paikka on palanut vuonna 2000, ja siksi remontoitu täysin. Mutta edelleen diner pitää tätä Twin Peaks-linkkiä olennaisena markkinointikikkana, kuten mm. menun etukannesta näkyy.

Me tilasimme ainostaan jo sarjasta tuttua cherry pie:ta (kirsikkapiirakkaa), sekä kuumat kaakaot lämmikkeeksi, vaikka tietysti sarjan hengessä olisi pitänyt sitä kahvia juoda. Ruoka oli ihan jees. Nauratti, kun luin paikan Yelp-arvosteluja, jossa monessa valitetaan sitä, kun koko dinerissa on ollut töissä vierailun aikana vain yksi tai kaksi tarjoilijaa, miten huonoa asiakaspalvelua. Kuulkaas, tervetuloa vaan Suomeen, ton kokoisissa ravintoloissa on aina vain yksi tai kaksi tarjoilijaa, haha! Mutta myönnän kyllä että palvelu oli vähän sellaista tylyä (turisteja kohtaan), mihin olemme noilla roadtripeillämme tutustuneet aiemminkin pienemmillä paikkakunnilla.

North Bendistä ajelimme hotellille Seattleen ja jatkoimme päivää ravintolan ja Space Needlen merkeissä. Mutta siitä ensi kerralla...